maanantai 22. marraskuuta 2021

Sober curious -ilmiö yliopistoelämässä (Johanna Jämsén & Iida Pasanen., Erjan ryhmä)

 Kirjoitusviestintä Tiedettä verkossa -tehtävä


Sober curious -ilmiö yliopistoelämässä

 

Yliopistokulttuurilla on erittäin vahvat juuret ja ne ovat siirtyneet lähes muuttumattomina sukupolvelta toiselle. Erilaiset traditiot, normit, juhlat ja käytännöt toistavat itseään vuodesta toiseen eivätkä tunnu menettävän suosiotaan. Perinteet ovat lähtökohtaisesti yhteisöllistä opiskelukulttuuria tukevia ja opiskelijan hyvinvoinnin puolella. Viime vuosikymmenellä henkinen ja fyysinen hyvinvointi ovat nousseet puheenaiheeksi myös yliopistoyhteisössä, erityisesti viimeisen parin vuoden aikana etäopiskelun merkeissä. Opiskelijoiden jaksamiseen, mielenterveyteen ja opiskelukykyyn pyritään panostamaan parhain mahdollisin keinoin esimerkiksi ilmaisella terveydenhuollolla. Näkyykö hyvinvointiin panostaminen myös opiskelijoiden jo vuosia jatkuneessa alkoholin huuruisessa elämässä? 

 

Kati Kataja (2021) kirjoittaa Itä-Suomen yliopiston Puheenvuoroja-sivulla päihteiden käytön merkityksellisyydestä ja merkityksettömyydestä. Hän on tutkinut päihteiden käyttöä ja pohtii puheenvuorossaan muun muassa päihteen todellista merkitystä päihdekokemuksessa sekä myyttejä ja uskomuksia, joita päihteiden käyttöön liittyy yhteiskunnassa, jossa alkoholi on normi. Hän nostaa esiin alkoholin “vastakulttuuriin” liittyviä julkisuuteen nousseita ilmiöitä, kuten Sober curious -ilmiö. 

 

Sober curious -termin lanseerajaana toimi Ruby Warrington (2018), joka rohkaisee kokeilemaan päihteetöntä elämää. Tarkoituksena ei ole täysin absolutistinen asenne vaan enneminkin kannustaa pohtimaan päihteetöntä elämää ja miettimään juomisen perimmäisiä motiiveja. Sober curious esittää kysymyksiä siitä, voisiko hyvää oloa saada ilman alkoholia tai alkoholittomiin tilaisuuksiin osallistumalla. (Kataja 2021.)

 

Yliopistokulttuuri ja sen perinteet ovat tunnettuja alkoholipainotteisesta juhlimisesta. Alkoholin voidaan sanoa esittäneen pääroolia lukuisissa opiskelijatapahtumissa jo vuosien ajan. Sen käyttämistä on pidetty itsestäänselvyytenä ja siitä kieltäytyminen on kyseenalaistettu. Alkoholin käyttämisen syynä on monesti siihen liittyvä ryhmäpaine ja oletukset juomisesta. Sopivissa määrin alkoholipainotteinen juhliminen tuskin heikentää opiskelukykyä ja hyvinvointia, mutta valitettavasti joillain humalahakuinen juominen saattaa olla viikottaista ellei jopa päivittäistä. Alkoholi yhdistetään opittuna ja lähes automaattisesti moneen sosiaaliseen kontekstiin. Howard S. (1963) osoitti päihdetutkimuksissaan, että päihtymistilan kokeminen miellyttävänä on joskus sosiaalisen oppimisprosessin tulos (Kataja. 2021). Monet opiskelijat eivät välttämättä ole kyseenalaistaneet jo vuosia jatkuneita perinteitä vaan noudattavat sokeasti kaavoihin kangistunutta alkoholikulttuuria.

 

Tämä suhteellisen tuore ilmiö tuntuu saaneen huomiota jopa yliopistoyhteisössä. Esimerkiksi lähes poikkeuksetta useissa tapahtumissa on mahdollisuus valita alkoholiton versio tai alkoholiin liittyviä tehtäviä ei ole “pakko” suorittaa. Alkoholittoman version valinneita opiskelijoita näkyy yhä enemmän eikä heidän valintansa herätä enää niin paljon kysymyksiä kuin aikaisemmin. Alkoholittomuuden kyseenalaistamista on myös alettu pitämään sopimattomana, ja kaikille pyritään enenevissä määrin turvaamaan vapaus valita itselle mieluisin vaihtoehto.

 

Kataja (2021) pohtii puheenvuorossaan myös sitä, kuinka päihteen käyttökokemuksen muodostaa vain osaltaan päihteiden aiheuttamat fysiologiset muutokset, ja suurimman osan kokemuksesta muodostaa sosiaalinen konteksti, jossa päihtyminen tapahtuu. Fysiologisiin muutoksiin liitetään tiiviisti erilaisia sosiaalisia konteksteja, kuten kilistely menestykselle, bilettäminen, luovuuden hakeminen ja yhteishengen lujittaminen. Päihteen käyttökokemuksen syntymiseksi tarvitaan siis itse päihde sekä sen käyttäjä, mutta myös sosiokulttuurinen konteksti, jossa nämä molemmat ovat. Puheenvuorossa kysytäänkin mielenkiintoinen kysymys siitä, että mitä tapahtuu, jos päihteen jättäisikin pois? Mihin päihdettä itse asiassa tarvitaan?

 

Näitä kysymyksiä voisi olla tarpeen pohtia myös yliopistoyhteisössä. Vaikka alkoholittomuudelle on nykyään luotu enemmän tilaa, on alkoholin valitseminen yhä normi ja valtaosa tapahtumista eivät ole alkoholittomia. Sosiaalinen paine juoda alkoholia on edelleen todellinen ja se saattaa olla monelle myös tiedostamaton. On aiheellista kysyä itseltään, oli sitten opiskelija tai kuka tahansa muu, miksi käyttää alkoholia. Käyttääkö sitä koska todella haluaa, vai tekeekö niin, koska se on sosiaalinen normi? Jos haluaa käyttää sitä, miksi haluaa? Mitä saavuttaa sillä? Sober curious - liikkeen tarkoitus ei ole tuomita alkoholin käyttöä tai estää sitä, vaan nimenomaan herätellä ihmisiä tiedostamaan omaa alkoholin käyttöään sekä siihen liittyviä sosiaalisia piirteitä ja ilmiöitä, unohtamatta alkoholin vaikutuksia niin mielenterveyteen kuin fyysiseen terveyteenkin. Opiskelijayhteisössä voisi kiinnittää ehkä hieman enemmän huomiota alkoholin vaikutuksiin hyvinvointiin. Myös sellaiseen ilmapiiriin, missä alkoholittomuuden valitseminen on yhtä normaali ja yhtä hyväksyttävä valinta kuin alkoholinkin, on vielä matkaa. Sober curious on ilmiönä tuonut näitä asioita kiitettävästi esille. 

 

Ilmiö ei näy pelkästään yliopistoyhteisössä vaan on levittänyt siipiään ympäri Suomea. Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien myynti on kasvanut huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Puolestaan alkoholipitoisten juomien myynti on ollut laskussa. (Panimoliitto. 2020.) Tämä voi kertoa sober curious- ilmiön laajenemisesta suomalaisessa alkoholin kulutuksessa. On hienoa huomata, että sober curious- ilmiö on saavuttanut suomalaiset ja saanut ihmisiä kyseenalaistamaan alkoholikulttuurin normeja erityisesti opiskelijoiden keskuudessa. Ilmiö antaa mahdollisuuden alkoholin kriittiseen tarkasteluun ja parhaimmassa tapauksessa lisää yksilöiden hyvinvointia. 


Lähteet


Kataja, K. (2021). Päihteiden käytön merkityksellisyys ja merkityksettömyys. University of Eastern Finland. Puheenvuoroja. URL: https://blogs.uef.fi/puheenvuoroja/2021/05/20/paihteiden-kayton-merkityksellisyys-ja-merkityksettomyys/


Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto. 2021. Tilastot ja tutkimus | Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry (panimoliitto.fi) Viitattu 26.10.2021

2 kommenttia:

  1. Hei,

    Tämä on mielestämme erittäin hyvin kirjoitettu, ja monipuolinen teksti. Tekstissä on hyvä ja selkeä rakenne. Se on myös uskottava. Hyvää tutkittua tietoa agmumenttien tukena (Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto 2021).

    Tekstissä kyseenalaistetaan alkoholin käyttöä sopivasti tarjoten muita vaihtoehtoja. Tekstissä tuodaan hyvin esille se, että Sober Curious-ilmiön tarkoitus ei ole tuomita juomista, vaan sen tavoite on herätellä pohtimaan kaavoihin kangistuneen toiminnan juurisyitä.

    Tämä on tärkeä aihe nostaa esille.

    Jaana Hakola ja Sirkku Koski

    VastaaPoista
  2. Blogiteksti oli hyvin monipuolinen ja aiheeseen oli tutustuttu hyvin. Omia kokemuksia olisi voinut tulla esille enemmän, jotka olisivat tasapainottaneet tieteellistä puolta tekstistä. Panimoliiton tietoihin viittaaminen oli hyvä lisä, joka tuki tekstiä.

    Terveisin: Merit, Tiia ja Salla

    VastaaPoista