(Hilkka) Digisukupolvi täynnä digiosaajia? (Mikko P.)
Nuoret osaavat viihdetekniikan käytön, mutta töissä ja kouluissa vaadittavat taidot ovat jääneet liian vähäiselle opetukselle kouluissa. Näin toteaa blogissaan Otso Kivekäs, Helsingin kaupunginhallituksen IT-jaoston puheenjohtaja, Tieteen ja teknologian vihreiden puheenjohtaja ja ohjelmistoarkkitehti. Kivekäs on opiskellut Helsingin yliopistossa tietojenkäsittelytieteitä ja kirjoittaja on yksi vihreiden kansanedustajaehdokkaista. Blogi on ollut pystyssä vuodesta 2008 ja pääaiheita tarkasteltavassa blogissa ovat tietotekniikka, kaupunki ja politiikka. Blogin pääasialliset lukijat vaikuttavat olevan Helsingin kaupungin päätöksistä sekä tietotekniikasta kiinnostuneet henkilöt.
Kivekkään kommentoiduimpia tekstejä ovat yhteiskuntaan/politiikkaan liittyvät tekstit, joihin itse blogaajakin osallistuu kommentoimaan keskustelua ahkerasti. Julkaisut blogissa ovat ajankohtaisista aiheista, joista kirjoittaja kirjoittaa omien näkemystensä mukaisesti. Teksti on selkeää, ja teksteistä huomaa, että kirjoittaja on kirjoittanut blogiaan jo pidemmän aikaa. Blogijulkaisuja myös julkaistaan tiuhaan tahtiin, mikä on aktiiviselle seuraajalle mukava plussa. Sivut ovat selkeät ja arkistosta voi etsiä luettavaa niin ajan, kuin avainsanojen perusteella.
Lähempään tarkasteluun otin blogitekstin ”Kukaan ei ole diginatiivi”, jossa pohditaan suomalaisten nykynuorten (1990-2000 luvulla syntyneet) tietotekniikkaosaamista. Kivekäs käyttää tekstissään paljon lähteitä, joihin hän näkökantansa ja tietonsa perustaa. Lähteet on julkaistu viime vuosien aikoina, joten tiedot ovat siis tuoreehkoja (lähteenä on mm. Euroopan parlamentin tekemä tuore tutkimus, jonka mukaan suomalaisten nuorten tietotekniikkataidot ovat laskeneet aikaisempia vuosia alemmas). Tekstissä Kivekäs käytännössä haluaa kumota uskomuksen siitä, että nykynuoret osaavat tietotekniikkaa kuin luonnostaan, “toisin kuin vanhempansa”.
Samaistun kirjoittajan ajatukseen siitä, että tietotekniikan ja ohjelmoinnin opetusta tulisi lisätä kouluissa, sillä omien kokemusteni perusteella peruskoulussa ei Wordin käyttöä syvällisempää opetettu. Esimerkiksi taulukkolaskenta vielä lukiossakin jäi vähäiselle opetukselle, vaikka olen huomannut tarvitsevani sitä myöhemmissä opiskeluissa yllättävän paljon.
“Koululaitoksen tehtävä on opettaa lapsille perustaidot, joita nämä tulevat tarvitsemaan, vaikka eivät sitä lapsina vielä itse ymmärrä”. Kivekäs viittaa lauseella mm. tiedonhaun ja konekirjoituksen osaamiseen. Tietotekniikan osaaminen enemmissä määrin on hyödyllistä nyky-yhteiskunnassa, sillä iso osa tekemisistämme(töissä, koulussa, vapaa-ajalla) linkittyy jollain tavoin tietokoneisiin tai internetiin. Jokainen osaa käyttää internetiä ja kirjoittaa tekstinkäsittelyohjelmalla, mutta esim. konekirjoittamisessa monelle tuottaa vaikeuksia kirjoittaa kymmensormijärjestelmällä.
Itse kokisin lisäksi hyödyllisenä ohjelmoinnin opetuksen. Ohjelmointi tarkoittaa siis käytännössä sitä, että tietokoneelle annetaan käskyjä, joita sen pitää toteuttaa. Kivekäs kiteyttää hienosti ohjelmoinnin opetuksen tarpeellisuuden varsinkin tulevaisuutta ajatellen: “kun työt automatisoituvat, yhä suurempi osa ikäluokasta tulee ohjelmoinnin ymmärrystä myös työssään tarvitsemaan”. Kaikista ei ole tarkoitus tehdä koodareita, mutta jokaisen olisi hyvä tietää ohjelmoinnin olemassaolosta.
Linkki Kivekkään blogiin: http://otsokivekas.fi/blogi/
Tämä on todella kiinnostava aihe! Tällaisen 80-luvulla syntyneen kokemus koulussa tietotekniikan opiskelusta on se, että alakoulussa sai harjoitella kymmensormijärjestelmää luokan ainoalla koneella, jos oli tehnyt nopeiten kaikki muut tunnilla vaadittavat tehtävät. Ohjelmointi ja juuri tuo kymppisormi pitäisi ehdottomasti saada mukaan opetussuunnitelmiin!
VastaaPoista- Hilkka
Tykkäsin! Mielenkiintoinen teksti ja aihe. Hyvin esitelty pohjateksti ja selkeästi omien mielipiteiden esiintuonti. :)
VastaaPoista-Soile
Olen samoilla linjoilla! Pitää tästä varmaan ilmoittautua ohjelmointikurssille... -Paula
VastaaPoista