Olen sokea, mieleltäni (Anniina M, Marjaanan ryhmä)

Olen sokea, mieleltäni

Valitsin blogikseni Teppo Mattssonin Rajankäyntiä-blogin. Koulutukseltaan Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija. Rajankäyntiä-blogi ilmestyy Tiede-lehden verkkosivuilla, ja blogissaan Mattsson tavoittaa kirjoittamistaan aihepiireistään kiinnostuneet lukijat laajasti. Mattsson ei kuitenkaan kohdista blogiaan pelkästään aihealueidensa eksperteille, vaan postauksista löytyy runsaasti viitteitä esimerkiksi Wikipedia-artikkelihin, mitä kautta myös aiheeseen tutustumattomat voivat seurata Mattssonin tekstejä. Rajankäyntiä-blogin kirjoittaja on aloittanut blogikirjoittamisen vuoden 2014 alussa, ja ensimmäinen blogipostaus on julkaistu 3.2.2014.

     Mattsson käsittelee teksteissään niin teoreettista fysiikkaa, evoluutiota kuin myös psykologisia teemoja, tai kuten Mattsson itse ilmaisee: ”matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla”.  Blogissa erityisen kiinnostavaa on Mattssonin luova tapa yhdistellä eri alojen aihepiirejä samoissa julkaisuissa. Eräässä postauksessaan Mattsson esimerkiksi käsittelee sekä neuropsykologiaa että luonnonmullistuksia ja aikakapseleita. Suosituimpiin Rajankäyntiä-blogin kategorioihin kuuluvatkin jokseenkin kaukana toisistaan olevat tieteenalat kuten biologia, etiikka, kosmologia, psykologia sekä yhteiskunta. Mattssonin blogia voisikin siis kutsua hyvin monitieteelliseksi, kirjoittajan keskittymättä ainoastaan yhteen blogia rajaavaan tieteenalaan. Laajoista ja monipuolisista aihealueista johtuen Mattssonin tekstit tavoittavat varmasti omaa tutkimusalaansa laajemmankin lukijakunnan.

     Lähes kaikki Mattssonin tekstit herättävät lukijoissa keskustelua, fysiikkaan liittyvät julkaisut kuitenkin muita enemmän. Teoreettiseen fysiikkaan keskittyvät postaukset sisältävät kommentteja neljästäkymmenestä lähes sataan, kun taas vastaavasti esimerkiksi psykologiaan liittyvät julkaisut ovat saaneet maksimissaan kaksikymmentä kommenttia. Ehkä Mattssonin blogi siis vetääkin enemmän kyseisen alan asiantuntijoita puoleensa.  Keskustelu blogissa on erittäin ammatti- ja asiakielistä, välillä kuitenkin jopa kiivaaksi väittelyksi kasvavaa. Löysimme kommenteista myös runsaasti Mattssonille suunnattuja kiitoskommentteja uusien näkökulmien esiintuomisesta julkaisuissaan.

     Blogitekstien tyyliä tutkiessamme kiinnitimme huomiota Mattssonin tekstien kieleen, joka on samanaikaisesti sekä erittäin asiakielistä, hyvin jäsenneltyä ja tieteellistä, mutta myös elävää ja esimerkiksi runsaasti metaforia sisältävää. Myös otsikoinnit Mattsson on valinnut mielenkiintoisesti: suuri osa otsikoista sisältää joko kiinnostavan ja monitulkintaisen kysymyksen tai vastaavasti suuria tunteita herättävän väitteen, kuten ”Kauhutarinoita ikuisesta avioliitosta”. Mattsson käyttää julkaisuissaan myös huumoria sopivasti piilottaen sen implisiittisesti tekstiinsä, perustaen postauksensa kuitenkin asiallisen tieteelliselle pohjalle. Tieteellistä perustaa ilmentävät muun muassa viittaukset kirjoittamansa aiheen aiempiin tutkimuksiin tai tarkentaviin faktoihin. Kirjoittaja lisäksi käyttää useassa julkaisussaan listauksia kuten ”Kauneuden 10 salaisuutta”, mikä jäsentää tekstiä ja toisaalta antaa lukijalle mahdollisuuden poimia hänelle tärkeät asiat. Pituudeltaan Mattssonin julkaisut pysyttelevät lyhyehköinä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kirjoittaja käyttää myös runsaasti kuvia tekstiensä havainnollistajina.

     Tarkastelimme lähemmin Rajankäyntiä-blogin julkaisua ”Olen sokea, mieleltäni” (http://www.tiede.fi/blogit/rajankayntia/olen_sokea_mieleltani).  Teksti käsittelee afantasiaa, ”mielen sokeutta” eli kyvyttömyyttä nähdä tahdonalaisesti omia mielikuviaan. Mattsson itse kärsii afantasiasta, mutta esimerkiksi unennäkö sekä erilaiset hallusinaatiot ovat hänelle mahdollisia. Termi ”afantasia” on uusi, mutta itse mielen sokeuden käsite on tunnettu jo 1880-luvulta lähtien. Kirjoittaja argumentoi väitteensä puolesta taitavasti, vedoten muun muassa afasiaa tutkineisiin asiantuntijoihin sekä afasiasta itse kärsiviin tunnettuihin henkilöihin kuin myös neurologisiin faktoihin. Lisäksi Mattsson vetoaa lukijaan myös sen suhteen, että lukijalla itsellään saattaisi myös olla tietämättään mielen sokeus.

     Julkaisussaan kirjoittaja paitsi tuo ilmi afantasian esiintymistavan, myös korostaa muiden aistiensa täydellistä kyvykkyyttä argumenttinsa tueksi. Lopussa Mattsson kuitenkin vetoaa mielen sokeuden häiritsemättömyyteen elämän suhteen ja jopa positiivisuuteen. Oman kommentointimme suhteen meille heräsi ajatuksia afantasian ilmentymisestä arjessa sekä esimerkiksi vaikutuksista muidenkin kuin itse Mattssonin elämään. Yleisesti kirjoittaja ilmaisi ja jäsensi asiansa hyvin, ja postauksen tarkoitus taisikin olla mielen sokeuden käsitteen esittely eikä niinkään laajan ja yksityiskohtaisen informaation jakaminen.

Anniina Matilainen