Monipuolinen tiedeblogi tieteestä kiinnostuneille (Linnea G. ja Riikka V., Ellinooran ryhmä)

Tiedetuubi-blogi, www.tiedetuubi.fi, käsittelee monialaisesti tieteeseen liittyviä aiheita, painottuen kylläkin paljolti luonnontieteellisiin teemoihin. Blogi on suunnattu kaikille, myös vähemmän tiedettä tunteville. Tosin toisinaan tekstien ymmärtäminen voi olla vaikeaa, jos ei ole asiaan perehtynyt tai tunne tieteen termistöä. Blogin tavoitteena tuoda tiedettä ja sen uusia saavutuksia tavallisten ihmisten tietoon.

Tiedetuubi-blogissa on tiedeartikkeleita ja muita tieteeseen liittyviä kirjoituksia. Myös vähemmän vakavia, humoristisia juttuja löytyy. Esimerkkinä tästä tuore (tammikuu 2016) kieli poskessa tehty kirjoitus, jossa ehdotetaan uuden alkuaineen nimeämistä juuri kuolleen Motörhead-solistin Lemmy Kilmisterin mukaan lemmiumiksi. Huumori on tärkeä elementti monissa blogikirjoituksissa. Kirjoitusten sävy vaihtelee, sillä myös niiden kirjoittajat vaihtelevat.

Blogissa ei ole mahdollisuutta kommentoida kirjoituksia, mikä ei mielestämme ole hyvä juttu, sillä artikkeleista saataisiin varmasti aikaan paljon keskustelua ja eriäviä mielipiteitä. Blogin kirjoituksia voi kuitenkin jakaa eri sosiaalisiin medioihin (facebook, twitter..), mutta tämäkin on ollut hyvin vähäistä. Ehkä Tiedetuubi-blogi ei ole sitten yleisesti kovin tunnettu. Emme itsekään olleet kuulleet  siitä aiemmin.

Blogilla on useita kirjoittajia, eniten kirjoittavat Jari Mäkinen ja Markus Hotakainen. Jari Mäkinen on ammatiltaan tiedetoimittaja. Nykyään hän on  freelancer-toimittaja, jolla on oma tuotantoyhtiö Kupla Productions Oy. Hän opiskeli tähtitiedettä, tosin opinnot jäivät kesken. Ei ole tiedossa miksi, mutta kiinnostus avaruuteen ja avaruuslentämiseen säilyi. Häntä kiinnostaa myös lentäminen, sekä yleisesti tiede ja tekniikka. Myös Markus Hotakainen on  tiedetoimittaja ja -kirjailija. Hänen yhteydestään tiedeyhteisöön ei löytynyt tietoa, mutta  hän on julkaissut ja suomentanut useita tieteellisiä teoksia. Hän on kiinnostunut erityisesti tähtitieteestä, avaruustutkimuksesta ja säästä.

Valitsimme tarkasteltavaksi Markus Hotakaisen tekstin Aikainen lintu ei nappaakaan matoa. (http://www.tiedetuubi.fi/tiede/aikainen-lintu-ei-nappaakaan-matoa) Tekstissään Hotakainen pohtii koulun alkamisajan vaikutuksia oppimistuloksiin, etenkin murrosiässä, jolloin vuorokausirytmi muuttuu ja aikaisin herääminen ei olekaan enää niin helppoa. Hotakainen käyttää tekstinsä pohjana Oxfordin ja Nevadan yliopistoissa tehtyä tutkimusta, jonka mukaan myöhempi koulun alkamisaika, etenkin murrosiästä eteenpäin, parantaisi oppilaiden oppimistuloksia, sekä vaikuttaisi positiivisesti myös heidän terveyteensä. Tekstissä sanotaan, että nykyisen aikaisten aamujen sijaan “16-vuotiaiden olisi optimaalista mennä kouluun kymmeneltä ja 18-vuotiaiden vasta kello 11.”

Artikkeli kolahti meihin, sillä pystymme molemmat samaistumaan tekstin argumentteihin. Myöhemmät alkamisajat vaikuttaisivat mielestämme oppimiseen positiivisesti ja etenkin keskittymiskykyyn luennoilla/tunneilla. Varmasti monet muutkin pystyvät tähän argumenttiin samaistumaan.

Artikkelin mukaan unenpuute voi vaikuttaa myös terveyteen, altistaen esimerkiksi diabetekselle ja verisuonitaudeille, sekä heikentäen vastustuskykyä. Olemme samaa mieltä asiasta, sillä etenkin stressi lisättynä unenpuutteeseen heikentää vastustuskykyä todella paljon.

https://pixabay.com/fi/lepotila-nukkuva-hymi%C3%B6t-kasvot-z-n-25528/