Tiedettä tutkimassa (Jenni H. ja Jutta S., Lean ryhmä)

Tarkastelimme blogia nimeltä Kaiken takana on loinen. Blogia kirjoittaa Tuomas Aivelo, hän on evoluutiobiologian ja ekologian tohtorikoulutettava. Blogi on suunnattu erityisesti evoluutiosta ja ihmisbiologiasta kiinnostuneille lukijoille, mutta kirjoitukset herättävät varmasti mielenkiintoa muussakin lukijakunnassa. Blogin yhtenä tavoitteena on tuoda tieteellistä tietoa lähemmäs ihmisten arkea, joten voidaankin sanoa popularisointiasteen olevan korkea. Popularisointi näkyy ylläpitäjän tavassa kirjoittaa ajankohtaisista aiheista, joita hän tuokin esiin erilaisten tutkimusten ja teorioiden kautta. Aivelon ajanhermoisuus ja aito kiinnostus käsittelemiinsä aiheisiin antaa lukijalle kuvan ylläpitäjästä alansa asiantuntijana. Tätä asiantuntijuusnäkökulmaa vahvistaakin se, että blogi toimii Sanoma Media Finlandian toimittaman tiedelehti.fi alaisena.

Kirjoittaja käy dialogia itsensä ja teoria tiedon kesken. Hän saattaa esimerkiksi ottaa kantaa pinnalla oleviin asioihin kuten Zika-virukseen. Lukijakuntaa on saattanut lisätä se, että Aivelo on ottanut käsittelyynsä usein tabuinakin pidettyjä aiheita, kuten postaus otsikolla ”Penisluun puute vaatiiselityksen”. Kirjoitusasultaan ja yleiseltä tyyliltään blogi on melko selkeä sekä kategoriaansa sopiva. Lukijaa on helpotettu luokittelemalla tekstit alalajeihin. Tekstit ovat kuitenkin pitkiä ja niiden lukeminen vaatii lukijalta akateemista ja kriittistä lukutaitoa. Aiheita tarkastellaan monista eri näkökulmista, mikä vaikeuttaa lukemista. Lukijan tulee itse osata muodostaa kokonaiskäsitys aiheesta. Huonoina verkkotekstin piirteinä voitaisiin mainita blogin kaupallistaminen, joka näkyy esimerkiksi vaihtuvina mainoksina. Ulkoasussa huomio kiinnittyy tekijöihin, jotka vaikeuttavat kokonaiskuvan hahmottamista. Tämän tapaisia tarkkaavaisuuden kohdentamista häiritseviä tekijöitä ovat esimerkiksi sivun ylälaidassa olevat linkit, jotka johtavat takaisin tiedelehti.fi sivuille.

Otimme tarkastelun alle kirjoituksen, joka oli otsikoitu nimellä ”Miksi naisella on rinnat?”. Se on julkaistu 12.1.2016. Tämä teksti löytyy myös palkista ”suosituimmat”.  Teksti alkaa väitteellä, ettei millään muulla nisäkkäällä ole yhtä isoja ja ulkonevia rintoja kuin ihmisellä. Kirjoittaja käyttää perusteluissaan useita teorioita ja huomauttaa samalla ettei yksi teoria sulje pois toista. Tiedon luotettavuutta ei ole suuremmin analysoitu. Lukijalta odotetaankin kriittistä ajattelua sekä lähdekriittisyyttä. Kyseenalaistamista on huomattavissa lukijoiden kommenteissa. Samalla niissä näkyy kiinnostus aiheeseen esimerkiksi jatkokysymysten muodossa.

Verkkoteksti herätti meissä piilevää kiinnostusta aiheeseen. Ylläpitäjän tyyli kirjoittaa ja kuvailla mielenkiintoisia asioita innosti meitä tulevia yliopisto-opiskelijoita kyseenalaistamaan asiantuntijan vaikutusvaltaa lukijoihinsa. Usein kirjoittaja voi väittää monenlaisia asioita ja lukijat hyväksyvät ne kritisoimatta. Kokonaisuudessaan sekä tarkastelemamme postaus että blogi erottuvat edukseen hieman humoristisella tyylillään ja osuvilla oivalluksilla.