Raivo- vai aivokohtaus? Tätä kysymystä pohtii Positiivinen kasvatus -blogin kirjoittaja Tiia Trogen tekstissään Lapsen (R)aivokohtaus - Mitä tehdä kun lapsi raivoaa?
Trogen on koulutukseltaan teatteri-ilmaisun ohjaaja, teologian maisteri ja perhetyöntekijä ja tällä hetkellä hän opiskelee psykologian opintoja. Blogissaan hän käsittelee positiivisen kasvatuksen kasvatusmenetelmän käyttöä tuomalla esiin hyviä ja helppoja työkaluja positiivisempaan arkeen.
![]() |
| Kuva 1. Positiivisen kasvatuksen blogi |
Lasten raivokohtaukset ovat osana jokapäiväistä arkea monissa perheissä. Usein vanhemmilla loppuu usko ja toivo ja näin lapsen raivokohtaus valtaa myös vanhemmatkin. Trogen kertoo blogikirjoituksessaan, kuinka selvitä lapsen tunnekuohuista ja kertoo sekä neuvoo vaihe vaiheelta, miten toimia raivokohtauksen eri vaiheiden aikana.
Näiden vinkkien avulla selviät lapsen raivokohtauksista
Ennakoi. On tärkeää harjoitella itsesäätelytaitoja yhdessä lapsen kanssa, sillä se varustaa lasta sekä aikuista näitä tilanteita varten. Lisäksi tulee pohtia syitä, mitkä aiheuttavat raivokohtauksen kaltaisen tunnemyrskyn ja mahdollisesti etsiä tietoa aiheesta.
Auta lasta ymmärtämään. Tutustu yhdessä lapsen kanssa eri tunnetiloihin sekä siihen, mistä tunteet saavat alkunsa (aivot).
Valmistelkaa tulevia tilanteita. Harjoittele lapsen kanssa, kuinka ilmaista tunteita. Keskustelkaa, mitä on tapahtunut ja kuinka jatkossa tulisi toimia samanlaisessa tilanteessa.
Vaali yhteyttä. Pyri aikuisena siihen, että lapsi tuntee olonsa rakastetuksi tunnemyrskyistä huolimatta. Osoita, että olet hänen tukenaan.
Muista myös itsesi. Huolehdi omasta jaksamisestasi ja muista, että tarvittaessa voit aina pyytää apua muilta. (Tiivistetty Trogenin blogitekstistä)
Teksti on varmasti helposti samaistuttava perheille, sillä Trogen tuo esille oman kokemuksensa 5-vuotiaan poikansa ensimmäisestä raivokohtauksesta tai aivokohtauksesta, kuten heillä tätä tapausta kutsutaan. Itsellämme ei ole kuitenkaan kovin paljon konkreettista kokemusta aiheesta, joten emme voi vertailla kokemuksiamme kirjoittajan kokemuksien kanssa.
Trogen väittää raivokohtauksen johtuvan aivojen hälytystilasta, mutta hän ei tuo esille mitään tieteellistä lähdettä, josta tiedon voisi varmistaa. Blogin kieli on kuitenkin asiallista ja kirjoittaja käyttää sujuvasti erilaisia tieteellisiä termejä teksteissään. Varmasti useat vanhemmat ja kasvattajat hyötyvät Trogenin kirjoituksista, sillä niistä saa paljon uusia vinkkejä ja tukea arjen tilanteisiin. Tulevaisuudessa mekin aiomme ehdottomasti hyödyntää Trogenin viisaita neuvoja.
Lähteet:
https://positiivinenkasvatus.com/2018/02/02/lapsen-raivokohtaus-mita-tehda-kun-lapsi-raivoaa/
Trogen väittää raivokohtauksen johtuvan aivojen hälytystilasta, mutta hän ei tuo esille mitään tieteellistä lähdettä, josta tiedon voisi varmistaa. Blogin kieli on kuitenkin asiallista ja kirjoittaja käyttää sujuvasti erilaisia tieteellisiä termejä teksteissään. Varmasti useat vanhemmat ja kasvattajat hyötyvät Trogenin kirjoituksista, sillä niistä saa paljon uusia vinkkejä ja tukea arjen tilanteisiin. Tulevaisuudessa mekin aiomme ehdottomasti hyödyntää Trogenin viisaita neuvoja.
Lähteet:
https://positiivinenkasvatus.com/2018/02/02/lapsen-raivokohtaus-mita-tehda-kun-lapsi-raivoaa/


Hyvä tiivistys! :)
VastaaPoista- Karoliina
Blogin ulkoasu näyttää kivalta! Jäsentely ja tekstin lihavointi tuovat tärkeät asiat heti esiin. -Anu
VastaaPoistaTästä sai hyviä vinkkejä tulevaisuutta ajatellen!
VastaaPoista-Onni