Teoreettisen fysiikan tutkijan Teppo Mattssonin poikkitieteellinen Rajankäyntiä-blogi käsittele muun muassa fysiikkaan, biologiaan, psykologiaan ja yhteiskuntaan liittyviä aiheita. Hän tarkastelee aiheitaan tieteellisesti tuoden esiin myös omia kokemuksia ja näkökulmia. Tekstejä Mattsson julkaisee lähinnä harrastuksekseen ja aiheesta kiinnostuneille luettavaksi, mutta monissa teksteissä pyritään myös herättämään ajatuksia ja keskustelua tärkeistä aiheista.
Hallusinoin, olenko siis hullu? -blogitekstissään Mattsson käsittelee aistiharhoja ja kertoo niiden fysiologisesta perustasta ja sen tutkimuksesta. Hän muistuttaa, että hallusinaatiot eivät perustu tahdonalaiseen mielikuvitukseen, vaan niissä aktivoituvat samat aivoalueet kuin aistihavainnoissa yleensäkin. Tämä on havaittu aivojen toiminnallisessa magneettikuvauksessa. Mattssonin mukaan hallusinaatioille altistavat erilaiset ympäristötekijät, kuten jotkin sairaudet, päihteet ja traumaattiset kokemukset. Lisäksi myös yksilöllisillä tekijöillä on merkitystä. Tällainen tekijä voi olla esimerkiksi geneettinen alttius (www.mielenterveystalo.fi).
Mattson tähdentää, ettei hallusinaatioiden näkeminen itsessään vielä viittaa neuropsykologiseen häiriöön tai sairauteen: suurin osa aistiharhoja satunnaisesti kokeneista on psyykkisesti yhtä terveitä kuin valtaväestö. Myös Mielenterveystalon verkkosivuilla kerrotaan, että yksittäisiä aistiharhoja (yleensä kuuloharhoja) voi kuka tahansa kokea esimerkiksi uneen vaipumisen yhteydessä. Vakavammasta mielenterveyden häiriöstä voivat kieliä toistuvat todentuntuiset hallusinaatiot. Mattsson painottaa, että diagnoosin saaminen edellyttää henkilön kärsivän aistiharhojen lisäksi myös harhaluuloista tai todellisuudentajun menetyksestä.
Psykologian opiskelijoina olemme hyvin kiinnostuneita tästä aiheesta, ja mielestämme aistiharhoista kertominen ja niiden fysiologisen perustan korostaminen on tärkeää. Se lisää ymmärrystä ja vähentää stigmatisointia, joka liittyy edelleen moniin mielenterveyden häiriöihin. Aiheesta puhuminen tekee siitä arkipäiväisempää, ja tämä puolestaan vaikuttaa pikkuhiljaa ihmisten asenteisiin ja vähentää ennakkoluuloja.
Mattssonin tekstissä särähtää kuitenkin hieman korvaan hänen käyttämänsä termi hulluus. Kyseinen termi ei ole kovin tieteellinen ja sitä voi pitää jopa loukkaavana mielenterveyden häiriöistä kärsivälle henkilölle. Vaikka Mattsson käyttääkin termiä varmasti ainakin osittain tehokeinona, tulisi silti pitää mielessä minkälaista kuvaa sanan käyttäminen antaa mielenterveyshäiriöistä.
Kaiken kaikkiaan olemme kuitenkin Mattssonin kanssa samoilla linjoilla siitä, että tietoisuutta tästä aiheesta tulisi lisätä entisestään, ja paras keino tähän on jakaa aiheeseen liittyvää tutkimustietoa ja rohkaista ihmisiä puhumaan kokemuksistaan avoimesti.
Sanni H. & Miila P.
Sanni H. & Miila P.
Lähteet:
Mielenkiintoinen postaus! Jännää ajatella, että psyykkisesti terveetkin kokevat aistiharhoja. Asiaa ei tule ajatelleeksi, vaikka varmasti jokainen on jonkinlaisia aistiharhoja (varsinkin kuuloaistiharhoja) joskus kokenut. Kyseenalaistin itsekin sanan "hullu" käyttämisen, vaikka näin sen vain käsitellyn blogitekstin otsikkona. Olkoonkin tehokeino, sanan käyttäminen mielenterveysongelmiin viitattaessa on todellakin vanhentunutta. Mutta tuskinpa Mattsson sitä pahalla tarkoitti. Hanna
VastaaPoistaOlette valinneet todella mielenkiintoisen blogitekstin ja postauksenne oli ajatuksia herättävä. Monet eivät varmastikaan tiedä, että myös psyykkisesti terveet ihmiset voivat kokea aistiharhoja. Niin kuin sanoitte, tästä asiasta voisi puhua entistä enemmän ja avoimemmin, jotta tietoisuus lisääntyisi ihmisten keskuudessa. Katariina
VastaaPoistaKiinnostava aihe, josta monet eivät varmasti tiedä tarpeeksi! Samaa mieltä Hannan kanssa siitä, että "hullu" sanan käyttö ei ole nykypäivää mielenterveysongelmiin viitattaessa. Olisi todellakin hyvä, että aiheesta keskusteltaisiin avoimemmin. -Emma
VastaaPoistaKiinnostava kirjoitus aistiharhoista. Kirjoitus sai pohtimaan, että kuinka suuri osa väestöstä kokee satunnaisia aistiharhoja sekä kuinka "pahoja" nämä voivat olla, vaikka taustalla ei olisi mielisairautta tai muuta vastaavaa. -Samuli
VastaaPoistaMielenkiintoinen teksti! aistiharhat ovat kiinnostava asia ja postauksenne herätti hyvin paljon ajatuksia. Tärkeä aihe ja stigmaa mielenterveyshäiriöistä pitäisi todellakin laskea!
VastaaPoista