Täydellinen ihmiskuva somelynkkausten takana (Katariina ja Nea, Marjaanan ryhmä)

Mitä mieltä sinä olit Riikka Moilasen ihmisroska-kommentista? Oliko somelynkkaus häntä kohtaan oikeutettua vai olisiko vähempi kohu riittänyt? Ainakin Lauri Järvilehdon mukaan Moilanen sai aivan liikaa vihaa ”surkeasta sanavalinnasta” sosiaalisen median vinksahtaneen ihmiskuvan takia.

Lauri Järvilehto ottaa blogissaan ”Ajattelun ammattilainen” kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, jotka liittyvät esimerkiksi hyvinvointiin, ihmisen toimintaan ja ajatteluun. Hieman

provosoivalla ja humoristisella tyylillä kirjoitettu blogi herättää paljon ajatuksia lukijassa, minkä huomaa blogissa käydystä aktiivisesta keskustelusta ja kommentoinnista. Järvilehto käyttää teksteissään paljon sivistyssanoja, mikä osoittaa hänen asiantuntijuuttaan tietokirjailijana ja filosofian tohtorina.

ALL OVER PRESS/ALAMY/DAVID BRABINER

Blogitekstissään ”Somelynkkaukset perustuvat täysin vinksahtaneeseen ihmiskuvaan” Järvilehto kritisoi sitä, että sosiaalisen median mukaan hyvän ihmisen tulisi olla virheetön. Lähes päivittäin poliitikkoja ja muita julkisuuden henkilöitä leimataan mediassa ihmishirviöiksi asiayhteydestään irrotettujen yksittäisten kommenttien vuoksi. Esimerkkinä tästä Järvilehto mainitsee oululaisen kaupunginvaltuutettu Riikka Moilasen ihmisroska-kommentin, jolla hän viittasi Oulun keskustan kaduilla asuviin vähäosaisiin päihderiippuvaisiin. Moilanen pyysi kommenttia heti anteeksi. Sanavalintansa takia hänet kuitenkin tuomittiin välittömästi sosiaalisessa mediassa ja aiheesta tehtiin monia kymmeniä uutisia.

Järvilehto käsittelee aihetta kahdesta näkökulmasta: eettisestä ja psykologisesta. Eettisestä näkökulmasta katsottuna ihmistä ei pitäisi ”lynkata” yksittäisten virheiden takia, sillä kaikille sattuu niitä joskus. Sen sijaan ihmisten olisi tärkeää tiedostaa omat mokansa, pyytää niitä anteeksi ja tällöin muiden tulisi myös antaa anteeksi. Järvilehdon mukaan ajankohtaisena ongelmana yhteiskunnassamme on se, että mokia ja niiden seurauksia joutuu pelkäämään. Psykologinen näkökulma korostaa puolestaan sitä, että ihminen ei suinkaan pysty kontrolloimaan kaikkia sanojaan ja ajatuksiaan, vaan jokainen meistä tulee joskus sanoneeksi jotain, mikä voidaan käsittää loukkaavana. Toisaalta meidän mielestämme kaikki mitä ihminen sanoo, kertoo jotain hänen ajatusmaailmastaan. Mokaa ei siis tulisi selittää aina vain tarkoittamattomana lipsahduksena eikä pitää lieventävänä asianhaarana sitä, että ihmiset eivät kykene olemaan omien ajatustensa valtiaita jatkuvasti.

Nykypäivänä mediassa tavoitellaan virheetöntä ihmistä lähes kaikilla osa-alueilla.  Sosiaalinen media luo täydellistä ihmiskuvaa esimerkiksi ulkonäön, arvojen ja käyttäytymisen suhteen. Mielestämme sosiaalisen median ihmiskuva on vinksahtanut, mutta toisin kuin Järvilehto ajattelee, meidän mielestä ihmisten ajattelu toisistaan ei ole niin negatiivista mitä blogiteksti antaa ymmärtää. Uskomme, että kukaan ei vaadi muilta ihmisiltä virheettömyyttä, mutta on silti syytä ottaa huomioon muiden ihmisten kunnioitus. Loukkaavan kommentin sanojan somelynkkaamisen sijaan paljon parempi ja kypsempi vaihtoehto olisi antaa rakentavaa palautetta kyseiselle henkilölle, sillä on kuitenkin tärkeää, että ihmiset uskaltavat tuoda omat mielipiteet ja kritiikit esille.