Avoimen väylän kautta Itä-Suomen yliopistoon opiskelemaan vaka-opeksi (Mirella M. ja Virpi P.)

Varhaiskasvatuksen yliopisto-opettaja ja TRY-hankkeen kasvatusalan koordinaattori Nina Heiskanen kirjoittaa blogitekstissään ”On oltava suuri sydän, jotta voi opettaa pieniä mieliä” varhaiskasvatuksesta alana ja koulutusvaihtoehtona. Esittelemme tässä blogissa avoimen väylän koulutusmahdollisuutta Itä-Suomen yliopistossa, joka alkaa ensi vuonna 2020 ja joka pohjautuu Nina Heiskasen blogikirjoitukseen. Vertailemme blogissamme omaa koulutuspolkuamme Jyväskylän yliopistossa suhteessa tähän uuteen koulutusväylään Itä-Suomen yliopistossa. Vertailemme muun muassa, mitä eroa on näiden yliopistojen hakukriteereissä. Etsimme toisaalta myös yhtäläisyyksiä koulutusväylien kesken. Yksi yhtäläinen tavoite on, että opiskelija voi opiskella varhaiskasvatuksen opettajaksi joustavammin ja omaan elämäntilanteeseen paremmin sopeuttaen. Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen lisäksi avoimen väylän kautta valitut voivat opiskella vaka-opettajaksi tällä hetkellä myös Tampereen yliopistossa.

Itä-Suomen yliopistossa hakuvaatimuksena on avoimen väylän kautta hakeville joko avoimessa yliopistossa tai muutoin yliopistossa erillisenä suoritetut kasvatustieteelliset perusopinnot tai erityispedagogiikan perusopinnot 25 op tai psykologian perusopinnot 25 op. Puolestaan Jyväskylän yliopistossa hakukriteereinä on varhaiskasvatustieteen tai kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op ja varhaiskasvatustieteen tai kasvatustieteen tai kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen aineopinnot 35 op. Lisäksi aineopintoihin tulee sisältyä, tai niiden lisäksi on oltava suoritettuna proseminaari. Hakuvaatimukset näiden kahden yliopiston välillä ovat merkittävät, sillä Itä-Suomen yliopistoon hakiessa 25 op:n kasvatustieteelliset, erityispedagogiikan tai psykologian perusopinnot riittävät. Jyväskylän yliopisto edellyttää 60 opintopisteen kokonaisuuden suoritusta. Mihin yliopistot näillä hakuvaatimuksilla sitten pyrkivät? Onko tarkoituksena saada nopeasti uusia valmistuneita vaka-opettajia (Jyväskylän yliopisto) vai kenties antaa laajemmalle hakijakunnalle mahdollisuus opiskella vaka-opettajiksi (Itä-Suomen yliopisto)? Tässä olisi hyvä tutkimuksen aihe, vaikka meille jo vaka-opettajaksi opiskeleville.

Heiskanen kirjoittaa blogitekstissään, että varhaiskasvatus alana tarjoaa kokonaisvaltaisesti oppimisen, kehittymisen, hoivan ja hyvinvoinnin alati kiinnostavat ja moniosaiset ilmiöt. Alan tiede ja tutkimus tuovat käytännön opetus- ja kasvatustyöhön elintärkeän kriittisen ja teoreettisen lähestymistavan. Lisäksi opettajan ammattimaisuus ja pedagogiikan laatu rakentuvat eheyttävän pedagogiikan ja oppimisen eri tapojen osaamisesta. Heiskanen jatkaa, että se rakentuu myös vahvasta ammatillisesta arvopohjasta ja vuorovaikutusosaamisesta sekä käytännön kehittämisnäkökulmasta ja lapsen kehityksen asiantuntijuudesta. Olemme käsittäneet opintojen myötä, että varhaiskasvatusalalla on monia haasteita ja, että se tarjoaa vastuullisia työtehtäviä. Meidän tulevien varhaiskasvatuksen ammattilaisten tulisi vastata näihin asioihin. Näistä huolimatta työn ei tarvitse olla tavanomaista tai ikävää, vaan kuten Heiskanenkin sanoo varhaiskasvatustyö voi olla täynnä ihmettelyä, tutkimisen iloa ja leikin ja liikunnan riemua. Tämä kaikki voidaan kiteyttää pedagogiseen suunnitelmallisuuteen, jota me näissä opinnoissa opiskelemme.