 |
| Kuva: pixabay.com |
Peruskoulupesula -blogi on yliopistonopettaja
ja kasvatustieteen väitöskirjatutkija Laura Tuohilammen perustama tiede-blogi,
jonka toisena vakiokirjoittajana ja blogin nykyisenä ylläpitäjänä toimii
oppilaanohjaaja
Antti Värtö. Blogissa on myös joitakin tekstejä muilta kirjoittajilta. Blogin pääteema on kasvatus ja opetus peruskoulussa ja sen tavoitteena on tuulettaa koulusta käytävää keskustelua. Blogin kirjoittajat arvostavat peruskoulua itsessään, mutta tavoitteena
on käydä keskustelua monipuolisesti, mikä auttaisi peruskoulua muuttumaan ja
kehittymään sisältäpäin.
Peruskoulupesulan tekstit
käsittelevät peruskoulujärjestelmää, opettajuutta, opetussuunnitelmaa ja
oppimista sekä ryhmissä tapahtuvia ilmiöitä. Blogia näytetään päivitettävän
harvoin ja suurin osa blogiteksteistä on julkaistu peruskoulun opetussuunnitelmauudistuksen
aikaan vuosina 2013-2015. Blogitekstit sisältävät lähinnä kirjoittajien omia mielipiteitä,
joita ei juurikaan perustella tieteen avulla, vaan lähtökohtaisesti omilla elämänkokemuksilla. Yksittäisiä viittauksia väitöskirjoihin ja oppikirjoihin on osassa blogitekstejä. Olisimme odottaneet, että tiedeblogi sisältäisi enemmän tutkittua tietoa, joka
perusteltaisiin tieteellisillä tutkimuksilla.
 |
| kuva: pixabay.com |
Lähitarkasteluun valitsimme vuodelta
2014 blogitekstin ”Onko oppiminen kivaa silloin kun opettaminen on kivaa?”.
Blogi on ajallisesti jo vanha, mutta aihe on aina ajankohtainen. Blogikirjoituksen
teemana on se pitääkö oppilaan sopeutua kouluun vai pystyykö opettaja
mukauttamaan omaa opettajuuttaan erilaisten oppilaiden tarpeiden mukaiseksi. Ajatus
ja odotus siitä, että kiltti ja rauhallinen koululainen on ihanne, vaikuttaa
edelleen monen opettajan opettamiseen. Oppilaat jotka eivät sovi tuohon ihanne-muottiin
voivat tehdä opettamisen raskaaksi opettajalle, joka odottaa oppilaiden
sopeutuvan omaan opetustapaansa.
Olemme samaa mieltä blogin
kirjoittajan Laura Tuohilammen kanssa siitä, että opettajien olisi tarkasteltava
ja tarpeen mukaan muutettava asenteitaan ja tapaansa opettaa. Tuohilampi
toteaa, että ”Opettaja ei voi syyttää oppilaitaan siitä, ettei hänen
opetuksensa ole helppoa”. Jos luokassa asiat eivät toimi, on mielestämme syytä tarkastella
asioita eri näkökulmista. Oppilaat ovat parhaita asiantunijoita siinä, mikä auttaa heitä jaksamaan oppitunneilla. Olisikin tärkeää, että opettaja huomioi oppilaiden näkökulman ja, että oppilaat ja opettajat
yhdessä pohtivat, miten asiat saadaan sujumaan luokassa parhaalla mahdollisella
tavalla. Tämä voisi auttaa siinä, että opettaminen ja oppiminen todellakin ovat mukavia asioita.
 |
| kuva: pixabay.com |
Esittelette aluksi koko blogin ennen kuin paneudutte yhteen tiettyyn tekstiin ja aiheeseen, mikä on rakenteen kannalta toimiva ratkaisu.
VastaaPoistaBlogipostauksen aihe on herkullinen, sillä jokainen opettaja painii sen kanssa, miten mukauttaa opetustaan erilaisille oppijoille, miten tehdä siitä kiinnostavaa ja miten pysyä itse edelleen innostuneena aiheestaan.
Aihe on niin kiinnostava, että siitä olisi mielellään kuullut lisääkin!
Teksti on sujuvaa ja etenee loogisesti. Kuvitus on valittu aiheen kannalta sopivasti ja lähteistö on asiallisesti merkitty.
Hienoa!
- Katja
Hyvä kriittinen tarkastelu Tuohilammen blogista. Yhdyn myös näkökulmaanne, että oppilas on paras asiantuntija arvioimaan opettajan työskentelyä. Toki pitää kuitenkin muistaa, että koulussakaan kaikki ei voi aina olla kivaa...ainakaan ihan jokaisen oppilaan mielestä. Open pitää olla valmis muuntumaan ja kehittymään, mutta myös valmis hyväksymään tosiasia, että joskus epäonnistuu. Olisi epäinhimillistä onnistua täydellisesti jokaisen luokan ja jokaisen lapsen kohdalla. -Sanna-
VastaaPoistaKohdeblogista on tehty relevantteja havainnointeja ja se näkyy koko blogitekstissänne. Lisäksi oma ajattelu kuuluu hienosti. Kritisoitte kohdeblogia ja olen samaa mieltä kritiikistä. Otsikko herätti heti mielenkiintoni ja innostuin lukemaan blogitekstiänne aivan uudesta näkökulmasta. Virpi
VastaaPoista