Kielen kannoilla ja fontti paljastaa kielen -Alex ja Iiro (Miian ryhmä)

Oletko kiinnostunut kielistä tai onko sinulla, jokin kieliä koskeva pulma? Tässä tapauksessa kannattaisi vilkaista Kielen kannoilla blogia! Se keskittyy pääosin englannin kieleen ja siinä tapahtuviin muutoksiin, mutta välillä tarkastelussa on yleisesti kieleen liittyviä aiheita kuten esimerkiksi "fontti paljastaa kielen" postauksessa, jossa pohditaan mitä fontti kertoo tekstistä. Blogin tavoitteena on seurata muutoksia englannin kielessä ja vastata lukijoiden kysymyksiin. Sen kirjoittajat ovat professoreita tai tutkijoita, joten sen akateeminen ja hyvin objektiivinen näkökulma ei tule yllätyksenä. Laaja valikoima asiantuntevia kirjoittajia tekee blogista luotettavan ja hyvän tiedonlähteen. 

Blogin kohderyhmänä ovat kielistä kiinnostuneet ihmiset. Vaikka blogin kirjottajat ovat akateemisia, kohderyhmänä eivät ole pelkästään korkeakoulutetut ihmiset. Kirjoittajien käyttämä kieli on selkeää ja melko arkista, joten sen lukemista varten ei tarvitse akateemista taustaa. Kohderymä on siis erittäin laaja, koska kuka tahansa voi saada postauksista selkoa.

Postauksiin jätetyt kommentit ovat melko yleisiä. Erityisesti keskustelua herättää lukijoiden kysymyksiä koskevat postaukset. Kommentoijat keskustelevat yhdessä postauksen kirjoittajien kanssa vaustaksesta lisäämällä omat näkemyksensä kysymyksestä. Keskustelu on perusteltua argumentointia ja kommentoijat kunnioittavat toisiaan.

Blogissa erityisen kiinnostavaa on sen laaja valikoima asiantuntevia kirjoittajia. Kieliin kohdistuvat ongelmat eivät aina ole selkeitä ja helposti vastattavissa. On siis tärkeää, että blogi käyttää hyödykseen asiantuntijoita ja perustelee vastauksensa hyvillä lähteillä. Kiinnostavaa on myös miten tämä asiantuntemus ilmaistaan selkeällä arkikielellä, joten kuka tahansa voi nauttia blogin tarjoamasta tiedosta.

Tarkastelimme lähemmin aiemmin mainittua Fontti paljastaa kielen -blogipostausta. Kyseisessä postauksessa todetaan, että teksteissä käytetty fontti ja kirjaimet paljastavat, milloin teksti on tuotettu. Historiassa käytettiin eri aikoina eri fontteja, sillä eri kansat halusivat erottaa oman kielensä esimerkiksi valtakielenä toimivasta latinasta. Sanomalehdissä käytetyt fontit ja kirjaimet ovat aikojen saatossa muuttuneet ja syy tähän voidaan löytää eri kansojen historiasta.

Postauksessa kirjoittaja pohjustaa argumenttinsa omiin tutkimustuloksiinsa, jotka hän on saanut tutkiessaan 1600-luvun käsialoja. Esimerkiksi kirjoittaja toteaa, että 1500-luvulla fraktuura-käsiala teki tilaa antiikvalle, jolloin fraktuura-fontti alkoi poistua osittain käytöstä. Esimerkiksi 1600-luvulla latinaksi tuotettu teksti on kirjoitettu antiikva-fontilla, kansakielinen fraktuura-fontilla. Toisaalta kirjoittaja toteaa myös, että näitä kahta eri kirjaisintyyppiä on alettu käyttää kumpaakin samassa tekstissä ja yleensä näiden käyttöä on hyvin kontekstiriippuvaista. Kirjoittajan keskeiset argumentit pohjautuvat valokuviin.

Lähteitä kirjoittaja käyttää hyvin niiden runsauden ja monipuolisuuden vuoksi; blogitekstissä hän on ottanut kuvia vanhoista tunnetuista kirjoista, sanomalehdistä ja suomalasille erittäin tutusta Sisu-pastillirasiasta, joissa fraktuura- ja antiikvafontteja käytetään. Tässä kontekstissa kuvalähteiden käyttö on hyvin tärkeää, koska kirjoittajan olisi muuten erittäin vaikea todistaa, mitä fontteja milläkin aikakaudella on käytetty. Hyviä verkkotekstin piirteitä kuvassa tuovat esiin siis lähde- ja kuvamateriaalin runsas käyttö, jotka pitävät lukijan kiinnostuneena ja helpottavat kirjoittajan ajatuksenkulun ymmärtämistä. Toisaalta kuvien käyttö voidaan nähdä myös negatiivisena asiana, sillä jo tekstin alussa kirjoittaja alkaa latomaan tekstiin paljon esimerkkikuvia, eikä hän perustele kuin vasta lopussa, miksi hän on valinnut kyseiset kuvat. Eli toisin sanottuna teksti on hieman epäjohdonmukainen ja olisi järkevämpää laittaa kuvat vaikkapa kappaleiden väliin eikä latoa niityä yhteen kasaan. "Miksi moinen fonttisekamelska?"-lopetuskappale olisi myös luontevampaa siirtää aloituskappaleeksi, koska tämä olisi antanut lukijalle mahdollisuuden hypätä mukaan jo alussa ja näin ollen nähdä, mistä kuvat kertovat.

(kuvan lähde: https://www.cloetta.fi/tuotteet/pastillit/sisu-sokton-70g/)

Voimme blogin kannalta pohtia, että mistä tällainen "fonttisekamelska" on saanut alkunsa ja miksi aikojen saatossa fontteja on haluttu muuttaa? Miksi ei vain tyydytty siihen fonttiin, mikä jo oli, koska fonttihan ei itsesään muuta tekstin sanomaa. Kielitieteilijöinä voisimme pohtia tämän liittyvän siihe, että uuden kielen suntyessä ja uuden kielen saadessa "jalansijaa" teksteissä on haluttu korostaa nimenomaan uutta kieltä. Esimerkiksi kansankielet on varmasti haluttu tarkoituksella erottaa latinasta nimenomaan siksi, että lukijat ymmärtävät, että teksti on juuri tiettyä kansakieltä eikä latinaa.