Lähellä lasta (Anni-Riikka ja Anna)

Kuva 1, Pexels

LÄHELLÄ LASTA (Anni-Riikka ja Anna)

Henkilöt Tutkittua varhaiskasvatuksesta -blogin takana

Blogin taustalla toimivat varhaiskasvatuksen opettaja ja varhaiskasvatuksen maisteri Suvi Kettumäki Helsingistä sekä tohtoriopiskelija ja varhaiskasvatuksen opettaja Samuli Ranta Rovaniemeltä, joka on koulutukseltaan liikuntaneuvoja ja varhaiskasvatuksen maisteri. 

Blogin tekstit koostuvat pääasiassa vieraskynä–osiosta, jossa vierailee kasvatustieteen ammattilaisia ja tutkijoita. Yksi kirjoittajista on Nina Mellenius, joka työskentelee MLL:n Lasten ja Nuorten koulutussäätiön kehittämispäällikkönä. Hän on taustaltaan myös Turun yliopiston väitöskirjatutkija sekä OPPI-tohtoriohjelman jatko-opiskelija. Hän tutkii mentalisaation merkitystä lapsen päivähoitoon siirtymävaiheen tukikeinona.

Kuva 2, Pixabay

Havaintoja blogista

Tutkittua varhaiskasvatuksesta -blogi käsittelee asiantuntevasti, laajasti ja ajankohtaisesti varhaiskasvatukseen liittyviä aiheita ja lapsen hyvinvoinnin näkökulmia. Blogin aihealueita ovat muun muassa leikin tärkeys, orastavien matematiikan taitojen tukeminen ja muut lapsen tuen tarpeet. Lisäksi tarkastellaan johtajuuden kysymyksiä ja varhaiskasvatushenkilöstön riittävyyttä. Blogi sopii kaikille varhaiskasvatuksen parissa työskenteleville, mutta yhtä lailla vanhemmille ja isovanhemmille.

Blogin ohella toimii myyräryhmä, joka on varhaiskasvatuksen asiantuntijaryhmä. Ryhmän tavoitteena on selvittää varhaiskasvatukseen liittyviä ilmiöitä. Näiden pohjana käytetään tutkittua tietoa ja kyselyjä, jotka on kohdistettu varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Ryhmä haluaa ravistella, herätellä ja inspiroida selvitysten avulla ihmisiä. Heidän toiveenaan on, että ihmiset kiinnostuisivat aihepiireistä, joita selvitykset koskevat ja innostuisivat tutkimaan teemoja syvemmin. Myyräryhmän selvityksen alla ovat olleet muun muassa varhaiskasvatuksen suhdeluvut ja varhaiskasvatuksen opettajien suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisaika (sak-aika).

Tutkittua varhaiskasvatuksesta -blogin tekstit ovat sujuvia ja helppolukuisia. Kirjoitukset on jaoteltu useamman väliotsikon alle, ja ne etenevät loogisesti käsitellen aihetta monipuolisesti. Blogi pohjautuu asiatietouteen ja kirjoittajat viittaavat käyttämiinsä lähteisiin. Tekstin elävöittämiseksi on käytetty valokuvia.

Blogiin pääsee tutustumaan myös muiden medioiden kautta. Lukijat voivat keskustella blogin aiheista muun muassa sosiaalisessa mediassa, kuten facebookissa sekä twitterissä.

Kuva 3, Pixabay

Kotihoidosta päivähoitoon

Lähempään tarkasteluun valitsimme Nina Melleniuksen kirjoituksen: ” Lapsen erokokemus vaatii kannattelua”. Kirjoitus käsittelee näkökulmia siitä, miten kasvattajien sekä vanhempien pitäisi huomioida lapsen päiväkotiin sopeutumiseen liittyviä asioita. Kirjoitus nostaa esiin lapsen hyvinvoinnin huomioimisen ensiarvoisuuden. Päivähoitoon siirtyminen voi Melleniuksen (2019) mukaan aiheuttaa jopa hyvin voimakasta eroahdistusta lapsessa ja varhaiskasvattajan tehtävä on olla lapsen tuki ja turva.

Mellenius käsittelee lapsen persoonallisuuden ymmärtämisen tärkeyttä. Hän avaa mentalisaation käsitettä: mitä se tarkoittaa erityisesti kasvattajan työssä ja millaisia haasteita se myös asettaa niin lapsen kuin hänen vanhempiensa kohtaamisessa. Mentalisaatiossa on siis kyse kasvattajan taidosta ymmärtää niin lapsen kuin kasvattajan itsensä tuntemuksia ja toimintatapoja. Mentalisaatiokyvykkyys on usein myös tilanne- ja henkilökemioista riippuvaista. (Mellenius 2019.)

Blogi nostaa innostavalla tavalla esiin näkökulman siitä, kuinka suuri merkitys varhaiskasvattajan reagointiherkkyydellä voi olla lapsen turvallisuudentunteen ja sopeutumiskyvyn kehittymiselle. Kirjoitus myös osoittaa kasvattajan harteilla olevan vastuun haasteita. Teksti nostaa esiin tärkeän huomion, että välillä on tilanteita, jolloin aikuinenkaan ei pysty syystä tai toisesta toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Varhaiskasvatusta ohjaavat arvot ja toimintasuunnitelmat ovat tärkeä pohja, jonka avulla lasta tuetaan (Mellenius 2019).

Mellenius nostaa esiin tutkimustuloksia, jotka auttavat ymmärtämään lapsen persoonallisuuden merkitystä hänen tavoissaan sopeutua uusiin asioihin sekä pitkittyneen eroahdistuksen vaikutuksista stressinsietokykyyn. Mellenius valottaa myös tekeillä olevan mentalisaatiota käsittelevän väitöskirjatutkimuksensa toteutustapaa ja kysymysten aihealueita. 

Kuva 4, Anne Tuulikangas

LÄHTEET

Viitattu 13.11.2019. https://tutkittuavarhaiskasvatuksesta.com/ 

Kuva 1 Pexels

Kuvat 2-3 Pixabay

Kuva 4 Anne Tuulikangas (https://www.annetuulikangas.com/galleria/lapsikuvaus/miljoossa)