Miten mennään: maskilla vai ilman?

Havainnoimassamme Yle Kioskin julkaisussa paneuduttiin suomalaisten pandemian aikaiseen kasvomaskien käyttöön ja tähän liittyviin asenteisiin. Lisäksi huomiota kiinnitettiin suomalaisten koronapandemiasta johtuvaan omaehtoiseen elämän rajoittamiseen sekä tämän käyttäytymisen mahdolliseen osaksi jäämiseen myöskin pandemian jälkeisessä yhteiskunnassa.

Heta Virkkunen maskin kanssa pupuostoksilla.

            Julkaisussa käsitellyt seikat ovat hyvin ajankohtaisia, sillä rokotekattavuuden alati laajentuessa ja maskienkäyttöön liittyvän ohjeistuksen lieventyessä ymmärrys aiheeseen liittyvästä käyttäytymisestä on tarpeen. Julkaisussa omia ehdottomasti tutustumisen arvoisia näkökulmiaan aiheeseen antoivat haastatellut professorit Nelli Hankonen ja Piia Jallinoja. Professoreiden ajatusten sisällyttämisen mukaan voidaan ajatella antavan julkaisulle merkittävää lisäarvoa erityisesti uskottavuuden kannalta, sillä professorit ovat ammatti-statuksensa ansiosta tärkeitä auktoriteetteja tieteen ympärillä pyörivässä keskustelussa.

            Yle Kioski on Instagram-sovelluksessa oleva Uutiset ja media -sivusto, joka rajaa kohderyhmäänsä suomalaisiin, jotka käyttävät Instagram -sovellusta, sekä todennäköisesti seuraavat sivustoa. Yle Kioskin tavoitteena on pitää kohderyhmänsä tietoisina tämän hetken tärkeimmistä puheenaiheista liittyen uutisiin ja mediaan. Yle kioski siis antaa lähestyttävästi ja kansanomaisesti sosiaalisen median postausformaatissa tietoa rajatulle kohderyhmälle.

            Rakenteeltaan julkaisu on Instagram -sovelluksen tyylittelyyn sommiteltu ja sulautettu, sillä julkaisu koostuu kuvasarjasta, joka yhdistää tekstiä, kuvituskuvaa ja kuvat muun muassa haastatelluista henkilöistä. Julkaisussa myös käytetään kirkkaita värejä, ja sommittelu on leikkisää, sillä kuvat ja tekstipalkit ovat monessa kohtaa hieman vinossa ja menevät päällekkäin. Tämän lisäksi postaukseen on lisätty kuvateksti, joka helpottaa julkaisun saavutettavuutta suuremmalle yleisölle, sillä pääpiirteissään kuvateksti sisältää saman tekstin, kuin kuvatkin. 

            Julkaisun teksti on kieleltään pääosiltaan hyvää peruskieltä, jota jokaisen lukijan on helppoa seurata ja ymmärtää. Teksti ei sisällä erityisen spesifiä tai vaikeaa tieteellistä sanastoa, joka sopii julkaisun popularisoituun luonteeseen. Toisaalta tekstissä käytetään myös mielenkiintoisia kielen tehokeinoja, kuten puhekielisyyttä esimerkiksi teksti alaotsikossa ”Aattelepa ite”, sekä voimakkaita vastakkainasetteluja muun muassa maskisuosituksista ja suomalaisten käyttäytymisen eroamisesta siihen.

            Ylen mediassa julkaistu maskiaiheinen postaus saattaa kuitenkin herättää lukijassa muutamiakin kysymyksiä. Onko tarpeellista julkaista maskien käyttöä tietyissä tilanteissa “kritisoiva” julkaisu? Se saattaa aiheuttaa lukijassa hämmennystä. Lukija voi esimerkiksi huolimattomasti jutun luettuaan ymmärtää, ettei maskia tarvitsekaan enää, ja maskin käyttö saattaa unohtua niissäkin tilanteissa, joissa se olisi tarpeellista.

            Vaikka Hankonen muistuttaakin postauksen seitsemännessä kuvassa, että jokaisella on mahdollisuus tehdä päätös maskin käyttämisestä itse, sen huomaaminen saattaa jäädä väliin. Aina pitkää kuvapostausta ei jaksa kaluta kaikkineen läpi. Tämä puolestaan lisää mahdollisuutta siihen, että nopeasti vilkaistuna lukija ajattelee maskin olevan mennyttä päivää.

            Jos sen sijaan Jallinojan huomiot tilanteista, joissa maskia ei tarvitse käyttää, olisi sijoitettu julkaisuun myöhemmin, olisi saattanut nopeammin huomata, että THL luottaa ihmisen omaan harkintakykyyn maskia käytettäessä. Tällöin juttua ei tarvitsisi lukea loppuun asti, ja voisi silti huomata, että maskin käyttöä suositellaan edelleen joissain tilanteissa. Sen sijaan, jos lukijaa kiinnostaa saada selvää tilanteista, joissa maskisuositusta on höllennetty, voisi hän lukea jutun loppuun asti. 

 

Jenniina Anttila, Samuel Laajoki, Heta Virkkunen