Tiesitkö, että nämä kuuluisat taideteokset ovat kopioita? (Oona & Viivi, Päivin ryhmä)

Taiteilijat ovat kopioineet toisiaan läpi historian. Kuvassa (vas.) alkuperäinen: Giorgione,  Sleeping Venus (n.1510), ja (oik.) kopio: Édouard Manet, Olympia (1863). Kuvat: Google Arts & Culture / Old Masters Picture Gallery, Dresden State Art Museums; Musée d’Orsay.

Tiesitkö, että nämä kuuluisat taideteokset ovat kopioita?

Taiteen tekeminen vaatii aina jonkinlaista inspiraatiota. Joskus tämä inspiraatio voi tulla muusta taiteesta tai jostakin tietystä teoksesta. Taidejatkumo on kehittynyt meidän tuntemaamme, nykyiseen muotoonsa edeltävien sukupolvien tarjoaman inspiraation avulla, mutta missä menee inspiraation ja appropriaation raja?

Museonjohtaja bloggaa

Taide ja kulttuuri ovat hyvin monipuolisia teemoja ja niiden saralta voi mediasta löytää jos jonkinlaista sisältöä ajankohtaisista sekä mietityttävistä puheenaiheista. Ateneumin nettisivuilta löytyvä Museonjohtajan blogi on – nimensä mukaisesti – Ateneumin museonjohtaja Marja Sakarin ylläpitämä blogi, jota hän käyttää alustana erilaisten taide- ja kulttuuriaiheisiin liittyvien pohdintojensa jakamiseen.

Sakari on ylläpitänyt blogia heti virkansa alettua, joulukuusta 2018 lähtien. Museonjohtajana Sakarilla on vaikutusvaltainen asema Suomen taiteen ja kulttuurin kentällä ja ei suinkaan aliarvioi bloginsa painoarvoa yhteiskunnallisten kysymysten keskellä. Blogi sisältää Marja Sakarin kannanottoja sekä ajatuksia niin museon ja ilmastonmuutoksen suhteesta, kuin oman museonsa uusimmista näyttelyistä. Taidehistoriasta tohtoriksi väitellyt Sakari kirjoittaa ajankohtaisesti sekä taidemaallikollekin ymmärrettävästi eri aiheista ja blogia lukiessa tuntuu siltä kuin pääsisi näkemään katsauksen Sakarin omaan päiväkirjaan.

Kopiointia, lainaamista vai omimista?

Marja Sakari nosti viime vuonna esille blogitekstissään Kopiointia, lainaamista vai omimista? taidemaailmassa paljon puhuttavan ja mielenkiintoisen kysymyksen: mitä eroa on toisesta teoksesta syntyneellä inspiraatiolla ja omimiseksi laskettavalla jäljittelyllä? Kyseinen blogiteksti saa pohtimaan kopioinnin eettistä ja epäeettistä puolta. Teksti nostaa hyvin esiin ajan saatossa muuttuneen suhtautumisen ja näkökulmat taiteen kopioinnissa. 

Tekstissään Sakari nimesi lukijoille esimerkiksi taidehistorian aikana kopioiduiksi päätyneitä teoksia. Kokosimme tähän blogipostaukseen näistä teoksista muutaman kuuluisan maalauksen, jotka muistuttavat enemmän tai vähemmän aiempien mestareiden merkkiteoksia. Kumpi versio samasta teoksesta on itsellesi tutumpi, alkuperäinen vai kopio?

1. Tarinaan osallistumista vai kuvan varastamista?

Vasemmalla alkuperäinen: Diego Velázquez, Infanta Margarita Teresa in a Blue Dress (1659). Oikealla kopio: Helene Schjerfbeck, Infantinna Maria Teresia, kopio Velázquezin mukaan (1894). Kuvat: Google Arts & Culture / Kunsthistorisches Museum Wien; Kansallisgalleria.

Kaksi tyttöä juhla-asuissa. Molempien, Velázquezin ja Schjerfbeckin, teoksissa nähdään yläluokkainen, vaaleahiuksinen tyttö koreassa mekossa. Maalauksiin taiteiltu sametti on lähes käsin kosketeltavissa, ja vaatetuksen yksityiskohdat kannustavat katsojaa lähempään tarkasteluun. Voi olla, että maalaukset esittävät samaa henkilöä eri kohdissa tämän lapsuutta: Velázquezin teoksessa nähdään noin ala-asteikäinen lapsi, kun taas Schjerfbeckin maalauksessa tyttö on selvästi nuorempi.

2. Fanituksen tuotos vai röyhkeä omiminen?

Vasemmalla alkuperäinen: Leonardo da Vinci, Annunciation (rajattu osio maalauksesta, 1472). Oikealla kopio: Magnus Enckell, Angel (1895). Kuvat: Google Arts & Culture / Le Gallerie degli Uffici; Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.

Leonardo da Vincin maalauksessa Annunciation nähdään kristillisestä ikonografiasta ammennettu enkeli, jonka Magnus Enckell on jäljentänyt taitavasti omaan teokseensa. Hahmojen asettelu, vaatetus ja taustan yksityiskohdat ovat molemmissa maalauksissa samanlaiset, eikä eroavaisuuksia löydy kuin tekstuurien kuvauksen ja värien sävyjen suhteen. Enckellin versiossa värimaailma on tummempi ja kontrasti tumman ja vaalean välillä selkeämpi, mutta tarkempi vertailu vaatii melkein teosten näkemistä luonnossa omin silmin.

3. Mallin käyttö vai idean varastus?

Vasemmalla alkuperäinen: Rembrandt, The Holy Family (n. 1632). Oikealla kopio: Venny Soldan-Brofeldt, Pyhä perhe, kopio Rembrandtin mukaan (1892). Kuvat: Google Arts & Culture / National Gallery of Art; Kansallisgalleria.

Venny Soldan-Brofeldtin maalaus tuo Rembrandtin vision värikkääseen eloon. Alkuperäisesen mustavalkoisen piirustuksen keskiössä on lastansa imettävä äiti, kun taas myöhemmässä maalauksessa nainen nähdään raamattu kädessä vauvaansa siunaamassa. Molemmissa teoksissa taustalla istuu myös kirjaa lukeva mies, joka on todennäköisesti lapsen isä. Soldan-Brofeltin maalauksessa perheen pyhyys korostuu vasemmassa yläreunassa lentävien enkeleiden kautta.

4. Pelkkä suttaus vai oma taideteoksensa?

Vasemmalla alkuperäinen: Leonardo da Vinci, Mona Lisa (1507). Oikealla kopio: Marcel Duchamp, L.H.O.O.Q. (1919). Kuvat: Musée du Louvre; Wikimedia Commons.

Yksi maailman kuuluisimmista henkilöistä sai muodonmuutoksen, kun vuonna 1919 Marcel Duchamp päätti piirtää da Vincin Mona Lisalle viikset ja pukinparran. Duchamp varmasti kohautti taidemaailmaa erikoisella teoksellaan, sillä se näyttää tuhritulta kirjansivulta – huolimattomine lyijykynineen ja teippeineen. Duchamp lisäsi teoksensa shokkiarvoa myös kirjaamalla siihen kirjaimet L.H.O.O.Q. jotka tarkoittavat vapaasti käännettynä: “Hänen alapäätään kuumottaa”.

- -

Kuten voi huomata, pystyy vanhemmasta taiteesta syntynyt inspiraatio luomaan uusia merkkiteoksia. Mitä mieltä itse olet, onko alkuperäinen aina kopiota parempi? Entä onko kopio enää laskettavissa tekijänsä omaksi teokseksi tai onko kopioiminen mielestäsi edes sallittavaa?

Marja Sakarin blogi:

https://ateneum.fi/museonjohtajan-blogi/ 

https://ateneum.fi/museonjohtajan-blogi/marja-sakarin-blogi-kopiointia-lainaamista-vai-omimista/

Oona & Viivi