Vuorovaikutustaidot
- ne varhaiskasvatuksen opettajan taidoista tärkeimmät!
Tutkivaa
toimintaa, teknologiakasvatusta, digitaalista oppimista, tunnetaitoja ja monilukutaitoa.
Tämän päivän varhaiskasvatuksessa on lukuisia sisältöalueita ja oppimiskokonaisuuksia,
joita varhaiskasvatuksen ammattilaisten on huomioitava toiminnassa. Joskus
voikin tulla sellainen olo, että unohtuuko kaiken keskellä se tärkein asia: laadukas
vuorovaikutus lasten kanssa.
Vuorovaikutus
on merkittävin osa varhaiskasvatuksen ydintä ja vuorovaikutustaidot ovat
varhaiskasvattajalle ne taidoista tärkeimmät. Kansallisen koulutuksen
arviointikeskus Karvin vuonna 2018 julkaisemassa asiakirjassa henkilöstön ja
lapsen välinen vuorovaikutus on kuvattu yhtenä varhaiskasvatuksen laadun
prosessitekijänä. Vuorovaikutussuhteen merkitystä lapsen myönteiselle
kehitykselle ja oppimiselle korostetaan myös varhaiskasvatuksen arvopohjassa ja
lainsäädännössä.
Tutkittua varhaiskasvatuksesta -blogissa on julkaistu
mielenkiintoinen Jenni Salmisen teksti kasvattajien ja lasten välisen
vuorovaikutuksen laadusta. Salminen on varhaiskasvatustieteen opettaja ja kasvatustieteen
tohtori Jyväskylän yliopistossa. Tekstissä kerrotaan tarkemmin vuorovaikutuksen
laadun yhteydestä lasten varhaiseen kehitykseen ja oppimiseen erityisesti alle
kolmivuotiaiden päiväkotiryhmissä.
Salmisen tekstissä päästään tarkastelemaan yhtä
varhaiskasvatuksen laatuun merkittävimmin vaikuttavaa teemaa uusimpien
tutkimustulosten näkökulmista käsin. Salminen on viitannut Jyväskylän
yliopiston Vuorovaikutus, Kasvu ja Oppiminen (VUOKKO) -pitkittäistutkimukseen,
jonka tavoitteena on ollut selvittää, millä tavoin lapsen varhaiskasvatuksessa
kokema vuorovaikutuksen laatu on yhteydessä lasten kehitykseen ja oppimiseen.
Salminen työskenteli itse tässä tutkimuksessa tutkijatohtorina.
Blogitekstissä viitataan myös kansainväliseen Teaching Through Interactions (TTI)-viitekehykseen sekä CLASS-Toddler-
havainnointimenetelmään, joita on hyödynnetty Jyväskylän yliopiston
tutkimuksessa varhaiskasvatuksen vuorovaikutuksen laadun käsitteellistämiseksi.
Uusimpien tutkimustulosten rinnalla blogiteksti viittaa myös aiheeseen
liittyviin keskeisimpiin teorioihin sekä varhaiskasvatuksen nykytilaa kuvaavaan
selvitykseen. Tekstistä kumpuaa kirjoittajan perehtyneisyys aiheeseen ja
argumentointi on asiapitoista. Aiheessa peilataan vahvasti aiempaan
tutkimustietoon, mutta mukana tekstissä on myös tutkimusaineistosta nostettu
konkreettinen esimerkki.
Tutkittua varhaiskasvatuksesta -blogissa
julkaistaan mielenkiintoisia kirjoituksia myös muihin varhaiskasvatuksen teemoihin
liittyen. Tuoreimmat julkaistut kyseisen blogin tekstit käsittelevät muun
muassa mus
iikin vaikutuksia varhaiskasvatusryhmän ilmapiiriin ja oppimiseen,
sekä varhaiskasvatusjohtajien käsityksiä ja näkökantoja inkluusiosta.
Tekstit perustuvat
tutkittuun tietoon ja niiden tyyli on asiapitoista ja huoliteltua. Tekstit ovat käytännönläheisiä, ja siksi ne
ovatkin sekä kiinnostavia että hyödyllisiä varhaiskasvatuksen alaa
opiskeleville – ja toki myös alalla työskenteleville. Tämän hetken luetuimpia
tekstejä blogissa ovat inkluusioon, lapsen itsesäätelyyn sekä
varhaiskasvatuksen matematiikkaan liittyvät tekstit. Tekstien
kommentointimahdollisuutta tässä blogissa ei ole, mutta blogin kautta voi
lähettää viestiä työryhmän jäsenille esimerkiksi toiveista vieraskynäilijöiden
blogitekstiaiheisiin liittyen.
Blogi: Tutkittua
varhaiskasvatuksesta (www.tutkittuavarhaiskasvatuksesta.fi)


Teksti alkaa väkevästi. Näkökulma ja sen perustelut tulevat selkeästi esiin.
VastaaPoistaMitaltaan sopiva ja loogisesti etenevä. Lukijaa jäi askarruttamaan blogissa käsitellyn ja perusteellisesti esitellyn tutkimuksen tulokset
Sarianna & Sami