(Hilkka) Älykkyys hukassa (Elli I. & Iris J.)

Miten määrittelisit älykkyyden? Mistä tietää kuka on älykäs kuka ei? Sosiaalipsykologian opiskelijan käsittelee tätä aihetta hieman huteralta tietopohjalta blogissaan, ja on selvää, että hänen käsityksensä älykkyydestä ja sen mittaamisesta kaipaisivat pientä hienosäätöä.

Hän väittää muun muassa, että älykkyyden saralta puuttuvat kokonaan metodit; tästä ymmärtäisi, että hän uskoo, ettei älykkyyden mittaamiseen ole kehitetty sopivia metodeja. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä älykkyyttä on tutkittu paljon ja sen mittaamiseen on kehitetty standardoituja testejä, joiden voitaisiin kuvitella antavan jonkinlaista suuntaa älykkyydestä. Totta on kuitenkin, ettei täyttä varmuutta älykkyydestä hyvilläkään mittareilla voida saada: älykkyys on monialaista ja mittareiden yleistäminen eri ihmisiin ja kulttuureihin on erittäin haastavaa ja kenties jopa mahdotonta.

Postauksesta voisi ymmärtää, että älykkyys heijastuisi väistämättä puheeseen, mutta jos esimerkiksi kielellinen älykkyys on eri asia kuin matemaattinen älykkyys, niin silloin älykkyys toisella alueella ei välttämättä heijastu toiseen. Lisäksi vaikka olisi kielellisesti lahjakas yksilö, niin onko silloin pakko tuoda jatkuvasti omaa älykkyyttään esille? Emme ihan ymmärrä, miksi valtasuhteet, osallistuminen ja muu sosiaalinen käytös olisivat älykkyyden merkkejä. Ehkä jonkinlainen sosiaalinen älykkyys voi heijastua keskustelussa, mutta muut älykkyyden puolet taas eivät.

Kirjoittaja antaa lukijoilleen myös tehtävän: hän kehottaa heitä testaamaan ystäväpiiriensä koheesion ja älykkyyden puhumalla “puutaheinää”. Kirjoittaja uskookin, että tämä on hyvä koe testaamaan, kuinka paljon lukijoiden ystävät oikeasti kaipaavat heidän älykkäitä mielipiteitään vai johtuuko yhdessäolo kenties vain “paremman” seuran puutteesta. Hän uskoo, että ystävien kummastuneet katseet höpöttelykokeen jälkeen kielisivät nokkelien puheiden kaipuusta ja reagoimattomuus puolestaan välinpitämättömyydestä. Tämä kuulostaa hieman kummalliselta. Voidaanko oikeasti tällaisen pikku kokeen perusteella sanoa mitään ryhmän älykkyydestä tai sen koheesiosta? Tuskin. Henkilöiden älykkyys tai kiintymys toisiin ryhmän jäseniin ei ole niin yksinkertaista mitata ja siksi tällaisten testailujen tuloksiin ei kannattaisi luottaa ollenkaan.

Kirjoittaja näyttää sekoittavan myös moraalin ja älykkyyden toisiinsa. Tekstissä hän viittaa Kohlbergin mooraalikehityksen teoriaan ja vertaa sitä älykkyyden kehitykseen. Vaikuttaa siltä, että kirjoittaja haluaisi päästä subjektiivisuudesta eroon älykkyyden määrittelemisessä käyttämällä Kohlbergin tapaa määritellä moraalin kehitys, mutta moraali ja älykkyys eivät välttämättä kehity samalla lailla, jolloin samat metodit eivät myöskään välttämättä sovellu älykkyyteen.

Tekstiä lukiessa tuntuu siltä, että kirjoittaja samaistaa älykkyyden käytökseen etenkin sosiaalisissa tilanteissa. On tietenkin joitain älykkyyden osa-alueita, jotka voivat heijastua sosiaalisissa tilanteissa toimimiseen, mutta älykkyys on kuitenkin eri asia kuin esimerkiksi ryhmädynamiikka. Tekstissä kirjoittaja yrittää arvioida kaverien älykkyyttä heidän keskustelunsa pohjalta, mutta älykkyys ei kuvaa ryhmässä käyttäytymistä. Älykkyyden määrittely ja mittaus on hankalaa, mutta ratkaisu tuskin löytyy keskustelu taidoista.