Blogissa Kaiken takana on loinen Tuomas Aivelo kirjoittaa omia näkemyksiään biologiasta. Helsingin yliopistossa oleva ekologian ja evoluutiobiologian tohtorikoulutettava Aivelo pyrkii tuomaan biologian tieteenä ihmisten tietoisuuteen. Aivelon ehkä hieman provosoivissakin teksteissä käy ilmi hänen huolestuneisuutensa biologian asemasta opetuksessa sekä hänen asiantuntijuus ja innostuneisuus omaa alaansa kohtaa. Osa Aivelon julkaisuista käsittelee muun muassa biologian taloudellista ja yhteiskunnallista asemaa esimerkiksi yliopistojen rahoitusta käsittelevässä julkaisussa, kun taas osa julkaisuista keskittyy johonkin pieneen biologian osa-alueeseen, kuten kissamakeihin tai sirppisoluanemiaan. Monipuolinen blogi biologiasta kiinnostuneille on siis kyseessä.
Mielenkiintomme herätti pohdinta suomalaisten geenitietoisuudesta. Tekstissä “Tietävätkö suomalaiset mitä geeni tarkoittaa?” Aivelo kritisoi koulujen biologian kirjojen olevan aikaansa jäljessä. Aivelo perustaa väitteensä alkukesästä tehtyyn tutkimukseen, jossa havaittiin, ettei nykyoppikirjoissa esitellä uusinta modernia geenimallia. Hän kertoo, että oppikirjoissa modernin geenimallin sijasta geenin merkitys riippuu biologian alasta, jota tarkastellaan. Oppikirjoissa oleva tieto on kuitenkin hämääviä opiskelijoille, koska kokonaiskuva geeneistä pirstaloituu.
Tekstiä lukiessamme aloimme pohtia omaa tietämystämme geeneistä ja miten tietomme ylipäänsä mistään rakentuu. Monien yleissivistys ja tietämys geeneistä perustuu yläasteen tai lukion kursseihin. Tämän jälkeen luotettavan faktatiedon saaminen jää vähäiseksi, joko tiedon puutteen tai sen etsimisen haluttomuuden vuoksi. Helposti tulee luotettua värikkäisiin ja provosoiviin uutisotsikoihin muun muassa geenimanipulaatiosta, joiden pääasiallinen tarkoitus ei ole tiedonvälitys vaan lukijoiden houkuttelu. Tällöin tiedon objektiivisuus jää sivuseikaksi ja vastuu jää lukijalle ja monet, itsemme mukaan lukien, joutuvat harhaan tiedon polulta. Siksi monille on harhaanjohtavasti syntynyt negatiivinen mielikuva esimerkiksi geeneistä, vaikka tietopohja on hyvin puutteellinen.
 |
| Kuvaaja: Ewa Rozkosz https://www.flickr.com/photos/erozkosz/6002995338 |
Blogiteksti oli saanut monia kommentteja, jotka nostivat uusia esimerkkejä tiedon vääristymistä. Kommenteissa kerrottiin esimerkki mummosta, joka olisi halunnut kieltää atomit sillä perusteella, että oli kuullut atomivoiman olevan vaarallista. Tämä saa pohtimaan millaisen tiedon ihmiset uskovat. Mielestämme tämä johtuu tiedonvälittämisen tavoista. On helppoa uskoa vakuuttavaa puhujaa tekstin sisällöstä piittaamatta ja usein uutisissa tai koulussa välitetty tieto esimerkiksi geeneistä uskotaan kyseenalaistamatta ja liitetään omiin arvoihin ja uskomuksiin, jolloin niistä voi tulla vihollisia.
On tärkeää olla uskomatta kaikkea tietoa, mikä vastaan tulee ja pyrkiä selvittämään asioiden faktat ennen asian omaksumista ja eteenpäin levitystä. Tämä pätee niin tieteellisessä tutkimuksessa kuin arkipäivän tiedonhaussa. Mediakriittisyys on taito, joka jokaisen on hyvä opetella. On opeteltava uimaan informaatiotulvassa.
Kiinnostavan aiheen olette valinneet! Huomasin sen, että on hyvä että olitte kirjoittaneet siitä kuinka huomasitte että ette itsekään tiedä geeneistä niin paljoa, teksti on helpommin lähestyttävä kun peilaatte sen aihetta itseenne kertomalla että pohditte omaa tietämystänne geeneistä:).Viimeinen lause myös on omaperäinen!
VastaaPoista-Markus
Nykyään lapset pääsevät yhä nuorempina ja nuorempina tiedon äärelle varsinkin netin kautta. Jollei medianlukutaitoa tai kykyä ajatella kriittisesti uutisia ja tietoa kohtaan opeteta lapsille, voi tulevaisuudessa olla ongelmana muun muassa virheellisen tiedon välittyminen ja ihmisten mielipiteiden perustuminen vääriin tulkintoihin vielä enenevissä määrin kuin se nykyäänkin näyttäytyy. Ihmisen on yleensäkin kovin helppo turvautua oletuksiin, eikä omaa tietopohjaa välttämättä päivitetä. Joten niin aikuisten kuin lastenkin tulisi olla herkkinä omaksumaan uutta tietoa ehdottomuuksina, mutta samalla olemaan joustavia muutokselle tieteen ja sen myötä tiedon kehittymiselle. Tämä tosin on haastava tehtävä. Annukka
VastaaPoistaHyviä ajatuksia siitä, miten tieto rakentuu. Erilaisten lukutaitojen opetus on ollut pinnalla viime aikoina. Sitä todellakin tarvitaan maailmassa, jossa tiedon määrä kasvaa koko ajan.
VastaaPoistaT. Elli
Hyviä faktoja toitte esille. On totta että tulee helposti uskottua vakuuttavaa puhujaa ja tietoa ei välttämättä uskalleta lainkaan kyseenalaistaa. Jos mediassa jokin asia on erityisen paljon pinnalla, on helpompi vaan uskoa siihen kuin lähteä kritisoimaan. Mediakriittisyyttä pitäisi kyllä opetella jo nuoresta pitäen sillä virheellinen tieto joka leviää on haitallista ja loppupeleissä tällaisesta tiedosta muodostuu kansan keskuudessa fakta. Väärät faktat eivät ole hyväksi maailmalle.
VastaaPoistat: Kirsikka
Mielenkiintoinen blogi ja kattavasti otettu kantaa ja esitetty näkökulmia aiheesta. Biologian merkitys todellakin on tärkeää ja sitä pitäisi opettaa koulussa kuten ennenkin : ) Hyvä kirjoitus Terveisin Olli-Pekka
VastaaPoista