Valitsin tarkasteltavaksi blogiksi Lari Kotilaisen kirjoittaman Suomensuojelija - Blogi kielen pelastamiseen. Kirjoittaja Lari Kotilainen esittelee itsensä suomen kielen ammattilaiseksi. Hän on väitellyt Helsingin yliopistossa vuonna 2007 suomen kieliopin muuttumisesta. Hän on myös toiminut suomen kielen opettajana vieraskielisille Kölnin, Upsalan ja Helsingin yliopistoissa. Hän on tuottanut myös useita kieltä käsitteleviä teoksia, kuten Suomensuojelija-kirjan, joka avaa hänen bloginsakin ajatuksia syvällisemmin. Tämän lisäksi hän on kirjoittanut kirjan Kiellon lumo (Tiedekirja kieltoverbittömästä kieltokonstruktiosta) sekä oppikirjoja. Kirjojen lisäksi hän on kirjoittanut myös lukuisia kolumneja Suomen Kuvalehdelle.
Suomensuojelija-blogi käsittelee suomen kieltä ja
oikeakielisyyden määritelmiä ajan henkeen ja lingvistisen historian
tarkasteluun nojautuen. Blogin nimi vaikuttaa ensi lukemalta vähän hurskaalta.
Se luo vaikutelmaa, että blogi yksistään saisi aikaan suomen kielen pelastumisen.
Toisaalta tämä valittu nimi, Suomensuojelija - blogi kielen pelastamiseen saa
blogin myös vaikuttamaan kiinnostavalta ja lukijan perehtymään sen sisältöön
tarkemmin.
Lari Kotilaisen blogi vaikuttaa olevan suunnattu
valtaväestölle ja kielestä kiinnostuneille ihmisille, jotka eivät välttämättä
kuitenkaan ole kielitieteen ammattilaisia. Blogin kerronta on hyvin
kansankielistä ja helposti ymmärrettävää. Se ei sisällä suurta määrää
kielitieteellisiä termejä, joiden ymmärtäminen saattaisi asettaa haasteita
kielentutkimukseen perehtymättömälle lukijalle. Kotilainen vaikuttaisi pyrkivän
bloginsa kanssa olemaan ikään kuin siltana kieliasiantuntijoiden ja muun
väestön välillä.
Kuten blogin nimikin antaa viitteitä, sen pohjimmainen teema
ja tarkoitus lienee pureutuminen seikkoihin, jotka ylläpitävät suomen kieltä ja
sen asemaa. Blogi itsessään ei silti esittele juurikaan kielioppisääntöjä, vaan
kaikkein perimmäisin tarkoitus vaikuttaisi olevan keskustelun herättäminen.
Niin kauan kun kieli kiinnostaa ja herättää keskustelua, pysyy se
elinvoimaisena ja hengissä. Yhdessä blogiteksteistään Kotilainen kertookin
oikeinkirjoitustestin olleen Suomen Kuvalehden verkkohistorian suosituin juttu
(blogitekstin kirjoitushetkellä syyskuussa 2012). Sen innoittamana hän kirjoitti
Suomen Kuvalehteen hiukan humoristisenkin kolumnin kielen merkityksestä ja
tahtoi jatkaa siitä syntynyttä vilkasta keskustelua myös bloginsa puolella. Hän
rohkaisee lukijoita keskusteluun ja kyselee heidän mielipiteitään.
Blogin välittämä viesti kielen suojelemisen tärkeydestä on varmasti
paikallaan nykyisessä yhteiskunnassamme. Kieltä on varmasti alkanut rappeuttaa
mm. sosiaalisen median suosion huima nousu. Sosiaalisessa mediassa ihmiset
keskustelevat toistensa kanssa usein ikään kuin puhekieltä kirjoittaen, ja
kielioppisäännöistä juurikaan välittämättä. Tästä voi helposti seurata se, että
mikäli ei työn tai opintojen puitteissa tarvitse useinkaan kirjoittaa
virallisia ja oikeakielisiä tekstejä, ei niitä pian osaakaan kirjoittaa. Kielioppisäännöt
unohtuvat, ja toisinaan jopa työyhteisön tiedotteissa saattaa esiintyä
karmaisevia kielioppivirheitä yksi toisensa perään. Tämä jos mikä osoittaa sen,
että keskustelu kielestä ja sen käytöstä on ehdottoman tärkeää.
Hiottu kokonaisuus!
VastaaPoistaTekstissä oli ehyt ja siinä oli sopivassa suhteessa blogin yleistä esittelyä sekä kirjoittajan omia huomioita. Suomensuojeli-blogista saa tekstin perusteella myönteisen mielikuvan, jota ei kuitenkaan luoda ylisanoilla vaan tasokkaalla, monipuolisella kielellä.
Erityismaininta onnistuneesta valinnasta tarkemmin esiteltäväksi yksittäiseksi postauksesi. Suomen Kuvalehden kolumniniin liittyvä kirjoitus herätti mielenkiinnon ja tuki hyvin arviota keskustelun herättämisestä Kotilaisen blogin perimmäisenä tarkoituksena.
Hyvää työtä :)
-Jenni Kärkkäinen
"Niin kauan kun kieli kiinnostaa ja herättää keskustelua, pysyy se elinvoimaisena ja hengissä." - Hyvin sanottu!
VastaaPoistaTotta on, että sosiaalinen media tekee oman osansa vähentääkseen kirjoitetun kielen oikeaoppisuutta. Mutta toisaalta, ihmiset harvoin käyttävät kirjakieltä puhuessaankaan. Kieli on tärkeä osa kulttuuriperintöämme, ja sen kuuluukin muokkautua ja kehittyä samalla tavoin kuin kulttuurimme. Uskon yksilön henkilökohtaisen tarpeen määrittävän pitkälti kirjoittamisen osaamisen tarpeen, kun taas puhuttu ja yhteisesti ymmärretty kieli on olennaisena osana jokapäiväistä elämää.
- Maria Malvela
Erinomainen blogin esittely, ei jäänyt epäselväksi Kotilaisen blogin sisältö :) Sen lisäksi, että olit kirjoittanut hyvän ja kattavan analyysin, teksti pysyi hyvin kasassa ja oli mukavaa luettavaa.
VastaaPoistaEdellisessäkin kommentissa tähän samaan kommenttiin kiinnitettiin huomiota: "Niin kauan kun kieli kiinnostaa ja herättää keskustelua, se pysyy elinvoimaisena ja hengissä." Erittäin hyvä pointti! Puhuttu ja kirjoitettu kieli elää ja muuttuu aikojen saatossa. Todennäköisesti hyvin harva nykyään sujuvasti lukisi vanhimpia suomen kielisiä tekstejä. Voisiko sosiaalisen median vaikutusta rappeutumisen sijaan pitää sitten kielen evoluutiona?
Toisaalta on myös erittäin mahdollista, että 200 vuoden päästä ihmiset pyörittelevät silmiään tutkiessaan "muinaista some-suomea" ja ällistelevät sitä, millaisia toopeja täällä on joskus asunut...
Esittelit tekstissäsi hyvin valitsemaasi blogia. Uskoisin, että tekstisi voisi innostaa moniakin tutustumaan ko. blogiin.
VastaaPoistaSosiaalisen median vaikutus kirjoittamaamme kieleen on varmasti kiistaton. Puhekielisyys ja vieraskieliset sanat ovat ominaisia sosiaaliselle medialle. Olisi kuitenkin tärkeää erottaa ne tilanteet, joihin puhekielisyys ei sovi. Tuskin kukaan haluaisi ottaa töihin henkilöä, jonka työhakemus olisi kirjoitettu puhekielellä.Toisaalta olisi outoa keskustella läheisen ystävän kanssa somessa niin, että tämä kirjoittaisi virheetöntä kirjakieltä viime torstain haalaribileistä. Erilaisten tyylien haltuunotto vaatii siis ajan- ja paikan tajua.
Kiitos tekstistäsi, se sai ajatukset laukkaamaan :)
-Katri Aho
Käsittelet postauksessasi kattavasti Suomensuojelija-blogia. Tekstiäsi oli mukava lukea, sillä siinä on paljon omaa pohdintaasi. Minusta oli esimerkiksi mukava huomata, että olit pohtinut jopa valitsemasi blogin nimeä, etkä ottanut sitä "itsestäänselvyytenä". :-)
VastaaPoistaMyös blogin kirjoittajan taustan laaja esittely lisäsi entisestään mielenkiintoa blogia kohtaan.
- Senni Uusitorppa