Erilainen joulu (Sanna & Sonja, Marjaanan ryhmä)

"Koska joulun hän saa, 

koska voi naurahtaa, 

kera muiden taas kuin ennenkin"

                                                       Konsa Jylhän Joululaulu

Maaret Kallio on psykoterapeutti, seksuaaliterapeutti ja tietokirjailija, joka blogissaan käsittelee ajankohtaisia aiheita liittyen muun muassa tunteisiin, ihmissuhteisiin ja mielenterveyteen. Kallio nostaa esiin usein vaikeita ja vaiettuja teemoja ottaen näin kantaa arkipäiväisen elämän synkempiin puoliin. Esimerkkeinä voisivat olla hänen tekstinsä isänpäivästä, jossa hän nostaa esille lukijoiden kokemuksia vajavaiseksi jääneestä isäsuhteesta, tai kirjoitus Suomesta, joka on maailman turvallisin maa, jossa elää Euroopan toisiksi vaarallisimmat perheet. 

Käsittelemme tässä blogitekstissä Kallion kirjoitusta erilaisesta joulusta. Kallio tuo esille monissa perheissä sekä koko yhteiskunnassa ajankohtaisia kysymyksiä ja ongelmia juhlapyhän vieton näkökulmasta. Tekstissä pohditaan, saako sanoa, että jouluun kuuluu myös surua, yksinäisyyttä ja kauhua. Kallio on kirjoittanut tekstin perustuen blogin lukijoiden omakohtaisiin kertomuksiin ja käsittelee sitä, kuinka joulu voi tuoda tullessaan monia erilaisia tunteita riippuen kunkin henkilön tilanteesta, terveydentilasta tai historiasta. Joulun tunnelmaan voi tekstin mukaan vaikuttaa myös esimerkiksi työvuoro; töissä vietetty joulu voi olla mieleenjäävä poliisille, joka joutuu puuttumaan perheväkivaltatapaukseen, tai tulipalon tuhoja estämään rientävälle pelastajalle.

Monissa perheissä joulua ei juhlita perinteisellä tavalla, mutta juhla on silti kaikille yhteinen. Joulun lähestymiseltä harva pystyy välttymään. Koulut ja työpaikat sulkevat useimmiten ovensa juhlapyhien ajaksi myös niiltä, jotka eivät joulua odota toiveikkaana. Joulu tuo tullessaan monelle ihmiselle yksinäisyyttä ja ikävää. Tekstissään Kallio tuo pysäyttävästi ilmi sen, kuinka yksinäisyys korostuu juhlapyhien aikaan, kun muut vetäytyvät juhlimaan joulua kukin omalle taholleen. Jouluna korostuu perheen ja yhdessäolon merkitys, mutta monien suomalaisten todellisuus on erilainen. Ikävöidään lapsia, menehtynyttä puolisoa, perheenjäsentä, ystävää tai kaivataan ketä tahansa juttukumppania. 

Joulu voi korostaa myös päihdeongelmia. Vapaapäivät mahdollistavat päihteiden käytön, ja useissa kodeissa joulun kunniaksi nostetaan muutama malja liikaa. Iloinen perhejuhla muuttuu ahdistavaksi humalaisten lauluksi, ja lapset joutuvat peittelemään vanhemmat nukkumaan. 

Joulu aiheuttaa paineita myös monille vanhemmille. Siitä on muodostunut nykyajan yhteiskunnassa kaupalinen kulutusjuhla, ja lahjoihin ja jouluvalmisteluihin käytetään omaisuuksia. Toisaalta Suomessa elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä lähes 900 000 kansalaista (Tilastokeskus, 2018). Näissä kodeissa ei saada lahjaksi uusia pelikonsoleita tai satojen eurojen arvoisia vaatteita. Näissä kodeissa lasketaan senttejä, jotta saadaan jouluna edes jotain ruokaa pöytään. 

Suomalaisten joululla on monet kasvot, eikä perinteinen lämminhenkinen tai yltäkylläinen joulu ole itsestään selvyys kaikissa perheissä. Ajatusta joulusta ei saisi juurruttaa perinteiseen käsitykseen, vaan tulisi ymmärtää sen moninaisuus ja varjopuolet. Joulusta puhuttaessa tulisikin olla hienotunteinen. Myös joulu voi olla kipeä asia.