Älä kerro muille… (Samu, Hanna ja Aleksi, Ellinooran ryhmä)

Mietitkö usein kuinka moni oikeasti tulee lukemaan julkaisujasi sosiaalisessa mediassa?

Juhan IT-blogissa Juha Rautiainen kirjoittaa IT-alan asioista suomeksi. Hän on tietoturvaan ja kyberturvallisuuteen perehtynyt ohjelmistokehityksen ammattilainen (FM, ins.).  Blogin kohdeyleisöä on IT:stä kiinnostuneet ihmiset, joille IT-alan käsitteistö ei ole vierasta.

Blogi on sekoitus uutisia ja niihin reagoimista sekä neuvoja IT-alaan liittyen.

Sosiaalista mediaa käytettäessä on tärkeää muistaa tiettyjä tietoturvaan liittyviä asioita. Rautiainen vertaa blogissaan somepalveluiden tietoturvaa siihen, että kaveri lupaa olla kertomatta asiaa eteenpäin, minkä vuoksi on hyvä etukäteen pohtia, mitä on valmis jakamaan ja mihin tietoja voidaan käyttää. Rautiainen tuo ilmi, että jopa harmittomalta tuntuvien tietojen jakaminen voi olla vaarallista, esimerkkinä Rautiainen käyttää blogissaan ns. humppanimen (oma toinen nimi + äidin tyttönimi) kertomista, joka voi tuntua vaarattomalta, mutta äidin tyttönimeä voidaan käyttää esimerkiksi salasanan palauttamiseen joissain palveluissa. Iltapäivälehtienkin artikkeleista on saanut lukea varoituksia harmittoman tiedon jakamisesta, esimerkiksi harmiton tieto lomamatkan jakamisesta saattaa päätyä murtovarkaiden tietoon. Vaikka tämä ei ole yleistä, on se silti mahdollinen uhka.

kuva: https://pixabay.com/en/phishing-fraud-cyber-security-3390518/

On syytä muistaa, että kerran somessa julkaistu tieto ei sieltä häviä, vaikka poistaisit kyseinen päivityksen. Tieto on jo levinnyt ja kuka tahansa on saattanut kopioida sen omalle koneellensa. Kymmenen vuotta vanha päivitys saattaa palata kummittelemaan, koska joku on Googlannut nimesi ja löytänyt vanhan päivityksen.  Omat julkaisut vuosien takaa ovat nykypäivänä kiusallista katsottavaa ja yleensä niitä tutkimalla saa pienen häpeän tunteen itselleen, kuten esimerkiksi allekirjoittanut sai nopealla nimensä etsimisellä netistä aikaan.

Tietoturvariski voi myös tulla sosiaalisen median ystävien kautta, esimerkiksi jos joku kavereista mainostaa kotibileitä, on aina olemassa mahdollisuus että tieto leviää aiottua laajemmalle piirille ja bileisiin ilmaantuu tuntemattomia ihmisiä. Samoin kaverit voivat julkaista sinusta kuvia tai videoita, jotka tulevaisuudessa voivat estää työnsaantia ja korkean aseman saantia organisaatioissa. Rautiainen muistuttaakin, että kaikkea netissä olevaa itseään koskevaa tietoa ei voi hallita. Hyvänä esimerkkinä elokuvaohjaaja James Gunn, joka sai potkut vanhojen twiittiensä takia.

Kuva: twitter.com/JamesGunn

Rautiainen huomio, että yksityisasioiden ohella myös työasioiden käsittely somessa saattaa olla ongelmallista. Jokainen henkilö pystyy somen välityksellä vaikuttamaan yrityksen julkisuuskuvaan, mikä asettaa paineita riittävän ohjeistuksen laatimiseen somekäyttäytymisestä organisaation sisällä ja vaatii nopeaa reagointia palautteeseen organisaation ulkopuolelta. Työasioiden käsittelyyn somessa vaikuttaa myös kirjoittajan asema yrityksessä. Toimitusjohtajan julki tuomat mielipiteet katsotaan olevan koko yrityksen kanta asiaan, esimerkiksi Hesburger -ketjun toimitusjohtaja ei voi sanoa pikaruuan olevan pahasta, vaikka henkilökohtaisesti olisikin sitä mieltä.  Samoin kansanedustajien on julkaistava mielipiteitä, jotka kannattavat puolueen kantoja.

Rautiainen kirjoittaa blogissaan myös siitä, että vaikka ei itse mitään salaista somessa kertoisi, niin kannattaa yksityisyysasetuksiin perehtyä ja seurata jos niihin tehdään muutoksia. Yksityisyysasetuksiin tutustumalla saa kuvan siitä mikä tieto sinusta on julkista. Esimerkkinä blogissa käytetään Facebookia, jossa tietyt tiedot profiilissa ovat kaikkien nähtävissä.

Netissä voi julkaista kuvia ja mielipiteitä, yksityisasioita ja muiden tietoja, mutta kannattaa miettiä ketä varten nämä asiat julkaistaan ja kuka niistä voisi hyötyä. On luonnollista että nykypäivänä julkaisuja tehdään jatkuvasti ja asioita jaetaan muille, mutta kannattaa pysähtyä sekunniksi miettimään ennen julkaisu -napin painamista.