Urheilua vai ei? (Anssi ja Miika, Ellinooran ryhmä)

Elektroninen urheilu on yleistymässä kovaa vauhtia maailmalla.  Usein nostetaan esille sen suhde urheiluun: voidaanko tietokoneella istumista, toisten pelaajien kanssa räiskimistä pitää missään tilanteessa oikeana urheiluna? Wille Turunen vastaa blogikirjoituksessaan Koillissanomien kirjoituksen ohella myös tähän kysymykseen.  Tässä blogitekstissä tarkastelemme urheilun ja e-urheilun välisiä eroja ja yhtenäisyyksiä, sekä sitä kuinka pätevä Blogitekstin “urheilun laaja määritelmä” kirjoittaja on analysoimaan näiden kahden suhdetta.

E-urheilulla, eli elektronisella urheilulla tarkoitetaan esimerkiksi tietokoneella suoritettavaa kilpailullista pelaamista, tarkennuksena yleensä ainoastaan ammattilaistasolla käytävää videopelaamista. E-urheilussa on poikkeuksetta aina pelaaja vastaan pelaaja tai joukkue vastaan joukkue asetelma. Urheilu siis poikkeaa e-urheilusta siten, että siinä harvoin kilpaillaan yksi yksilö töistä yksilöä vastaan. Tästä johtuen pelit ovat yleensä intensiivisiä ja yleisöä kiinnostavia.

Urheilulla taas tarkoitetaan kaikkia fyysisiä suorituksia, joita tehdään joko fyysisen kunnon ylläpitämiseksi, virkistäytymismielessä, tai sääntöjen mukaisena kilpailuna. Urheilua voidaan siis suorittaa joko itseään varten, “omaksi iloksi” tai toisia vastaan kilpaillen.

Bloginsa alussa Turunen huomauttaa Koillissanomien kirjoittajaa turhan isällisestä otteesta urheiluun. Tällä hän tarkoittaa sulkeutunutta, ennakkoluuloista asennetta kaikkea uutta kohtaan. Tästä blogi jatkuu eteenpäin ja Turunen kumoaa Koillissanomien väitteitä yksi kerrallaan. Ensimmäinen niistä on etiikka ja moraali jotka Koillissanomien kirjoittajan mielestä löytyvät vain “aidoista” urheilulajeista.  Tähän Turunen tyytyykin vain toteamaan, että jokainen varmasti muistaa useita tapauksia urheilun historiasta, joissa nämä kaksi ovat loistaneet poissaolollaan. Seuraavana hän käsittelee toimittajan väitettä “fyysisestä ponnistelusta”. Samoin kuin edellisessä väitteessä, Turunen ilman eri perusteluja luottaa lukijan tietämykseen aihealueesta, kun hän pyytää kaikkien niiden urheilulajien edustajien joissa ei tarvita fyysisiä ponnisteluja, nostamaan “kädet ylös”. Bloginsa loppupuolella Turunen ilmoittaa oman kantansa asiaan: hänelle on samantekevää lasketaanko e-urheilua oikeaksi urheiluksi, mutta joka tapauksessa se tulisi tunnustaa merkittävänä ja todesta otettavana osana nykyaikaista kulttuuria.

Oma kantamme asiaan on, että E-urheilu voidaan mielestämme nähdä urheiluksi, sillä siinä täyttyvät useimmat urheilun piirteet kuten esimerkiksi säännöt, kilpailullisuus, taito ja tunnettavuus. Lisäksi kilpailuissa olevat pelaajat kuuluvat lähes poikkeuksetta joukkueisiin, talleihin tai järjestöihin sekä harjoittelevat tavoitteellisesti voittaakseen kilpailuja. Se miksi koillissanomien kirjoittaja näkee tämän vain “räiskimisenä” kertoo mielestämme hänen suppeasta maailmankuvastaan: katsottuaan hetken e-urheilua televisiosta hän muodostaa koko e-urheilua arvioivan kantansa. Kyseisessä ohjelmassa pelinä oli taktinen räiskintäpeli Counter-Strike GO, joka on yksi maailman suosituimpia videopelejä.

Sinänsä väite, että tarjotaan katsojille pelkkää ampumista ja tappamista on meidän mielestämme täysin väärä, sillä peliin liittyy taktisia elementtejä kuten koordinoitua liikkumista, kommunikointia joukkueen jäsenten välillä ja pitkään harjoiteltuja hyökkäyskuvioita. Lisäksi näissä räiskintäpeleissä kuolemalla on tarkoitus vain osoittaa, että pelaaja on esimerkiksi tehnyt virheen ja joutuu pelistä pois hetkellisesti, sillä pelaajat syntyvät aina uudelleen ja uudelleen, niin kauan kun peli on käynnissä.

Wille Turusen pätevyyttä arvioida urheilun ja e-urheilun suhdetta voidaan arvioida hieman puolueelliseksi, koska Turunen tunnetaan e-urheilu.com:in blogikirjoittajana, Rainbow Six Siege -joukkue PETO Esportsin valmentajana sekä e-urheilu selostajana. Toki Turusen puolustukseksi voidaan sanoa, että hän on omien sanojensa mukaan myös entinen kilpaurheilija, lajia hän ei toki paljasta esittelyssään. Voidaankin todeta, että vaikka Turusen nykyinen työ painottuu pääosin elektronisen urheilun saralle ja hänen toimeentulonsa riippuu pitkälti siitä, on Turunen kuitenkin molemmat urheilun muodot kokeneena varsin pätevä arvioimaan näiden kahden muodon välistä suhdetta. Turunen perustelee väitteensä hyvin, vetoaa maalaisjärkeen sekä hyödyntää kuvia lisätäkseen väitteidensä painoarvoa.