Tieteen verkossa

Viestitään ammattimaisesti! (Jonna, Elina ja Suvi, Ellinooran ryhmä)

Valitsimme tarkastelun kohteeksi Viestijät -blogin, jonka tarkoituksena on koota ajankohtaisia aiheita viestinnän maailmasta. Valintaan vaikutti suuresti se, että opiskelemme kaikki eri aloilla ja halusimme oppia jotain uutta opiskelualojemme ulkopuolelta. Viestijät -blogi kiinnitti heti huomiomme sen tyylikkäällä ulkoasulla, joka on ajattoman tyylikäs. Lisäksi blogin käyttöliittymä oli helppokäyttöinen, myös sivun mobiiliversio oli varsin toimiva. Viestijät -blogin tai ehkä tarkemmin kuvailtuna palvelun kautta viestinnän ammattilaiset ja osaajat voivat verkostoitua toistensa kanssa ja oppia toisilta. Palvelusta voi blogitekstien lisäksi löytää työpaikkoja viestinnän alalta sekä tapahtumia, jotka ovat tarkoitettu viestinnän ammattilaisille. Tapahtumat ovat pääasiassa ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry:n järjestämiä, joka on Suomen suurin viestintäalan järjestö ja ProCom onkin Viestijät -palvelun ylläpitäjä.

Varsinaisen blogin sisältö on jaettu kuuteen teemaan, joita ovat vinkit, henkilöt, kannanotot, näkökulmat ja tutkimukset. Näihin teemoihin liittyen tekstejä kirjoittavat yleensä ottaen viestinnän ammattilaiset. Kirjoitukset eivät pohjaudu lähdekirjallisuuteen vaan kirjoittajien omiin kokemuksiin ja ajatuksiin, tutkimukset osioita lukuunottamatta, josta löytyy alan asiatuntijoiden tekemää tutkimusta. Blogin kieliasu on selkeä ja asiallinen, kuten ammattilaisten pitämältä blogilta voi odottaa ja tekstit sisältävät usein käsitteitä, joita ei välttämättä ymmärrä muut kuin viestinnän maailmaan perehtyneet. Blogin ammattimaisuutta korostaa myös se, että kirjoituksia ei voi tehdä tai kommentoida ellei ole kirjautunut blogiin käyttäen LinkedIn -tunnuksia. Blogin selkesäti aktiivisin osio on näkökulmat, johon tulee uusia kirjoituksia useita kertoja kuukaudessa. Päätimmekin ottaa tarkempaan tarkasteluun näkökulmat osiosta Satu Irisvikin kirjoituksen Vuorovaikutustaidot ja muutoskyvykkyys takaavat menestyksen.

Mikä ihmeen muutoskyvykkyys?

via GIPHY

Irisvik kokoaa artikkelissaan viisi eri vinkkiä työilmapiirin muutoskyvykkyyden ylläpitämiseen. Muutoskyvykkyydellä kirjoittaja tarkoittaa sekä työntekijöiden kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin, mutta myös epävarmuuden sietämistä. Artikkeli on kirjoitettu yrityksen johtajan näkökulmasta. Irisvik painottaa vuorovaikutuksen tärkeyttä muutoskyvykkyyden ylläpitämisessä, ja hänellä on selvästi alan tietämystä harteillaan; Irisvik mainitsee myös, että hän on toiminut viestinnän ammattilaisena valmentajan roolissa eri organisaatioissa. Voimme siis olettaa, että kirjoittaja on oikeasti alan ammattilainen, ja hänen motiivinsa kirjoittaa on ammattimainen. Kyseinen teksti on käytännönläheinen ja ratkaisukeskeinen.

Miksi yhteistyö ei aina toimi?

Kirjoittajan tuomat vinkit liittyvät kaikki vuorovaikutukseen, yhteistyöhön ja ryhmän toiminnan kehittämiseen. Halusimme ryhmänä tarkastella tekstiä myös yliopisto-opiskelijan näkökulmasta, sillä ryhmätyöt kuuluvat osana suureen osaan kaikista kursseista. Termi muutoskyvykkyys oli meille ennestään tuntematon, ja päätimme tarkastella myös sitä opiskelijan näkökulmasta. Seuraavaksi vertailemme Irisvikin antamien vinkkien pätevyyttä käytännössä sekä viestinnän ammattilaisten kesken, mutta myös opiskelijan opinnoissa.

Ensimmäisenä vinkkinä Irisvik on listannut yhteisen merkityksen löytämisen. Olemme kaikki joskus päätyneet tekemään ryhmätyötä sellaisessa porukassa, jossa emme koe oloamme mukavaksi. Ryhmällä on kuitenkin aina joku tehtävä, missio, joka saa ihmiset liikkeelle ja suorittamaan kyseistä tehtävää. Vaikka tehtävänanto tai ryhmä ympärillä eivät olisi itselle juuri niitä mieluisimpia, ryhmän puhumattomat tavoitteet saavat työnteon aluilleen. Yliopistossa useimmilla kursseilla yksi kurssin suoritukseen vaadituista osista on juuri ryhmätyön tekeminen ja suorittaminen, mikä periaatteessa pakottaa opiskelijan osallistumaan työntekoon. Sisäisen motivaation löytämiseen auttaa tuleva kurssiarvosana, opintopisteet tai ideaalissa tapauksessa tekemisen ilo ja oppiminen.

Valmentajana Irisvik kokee tunteiden sallimisen tärkeänä edellytyksenä muutoskyvykkyyden ylläpidolle. Mielipiteiden - varsinkin eriävien - esittäminen ryhmässä työskentelyn osana luo kehittävän ilmapiirin, jossa ajatus ja sana on vapaa. Varsinkin jos ryhmä ja tehtävä ovat uusia ja tuntemattomia, voi erilaisten mielipiteiden tuominen esiin olla epämukavaa, mutta melkein aina kannattavaa. Toisaalta, joskus ryhmän jäsenten henkinen etäisyys toisiinsa voi mahdollistaa tunteiden ja mielipiteiden vapaamman ilmaisun. Ystäväporukan kanssa tehdyn ryhmätyön työilmapiiri voi olla jäsenten tiedostamatta hyvinkin rajallinen ja jopa muutoskyvytön.

via GIPHY

                      Tiimityössä vuorovaikutus jäsenten välillä on Irisvikin mukaan tärkeintä toiminnallisuuden kannalta. Sekä ryhmän johtaja, että muutkin jäsenet ovat velvollisia avoimuuteen muiden kanssa. Vuorovaikutuksen ajatellaan olevan itsestäänselvyys, mutta sen tärkeys ei kirjoittajan mukaan saa tarpeeksi huomiota työelämässä. Jokaisessa ryhmätyössä jokaisen osallisen pitäisi olla tietoinen työn tarkoituksesta, rooleista… Me olemme samaa mieltä siitä, että ryhmätöiden suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää yhden tai useamman henkilön ottaa vastuu siitä, että työnjako, aikataulutus ja tavoite ovat selviä ryhmälle.

                      Organisaatiossa ja yrityksissä esiintyvä yhteistyö ja yliopisto-opiskelussa vahvana osana toimiva ryhmätyökulttuuri sisältävät huomattavan paljon samoja arvoja. Tiimityö on siis aina tiimityötä.

Voimmeko luottaa Irisvikin ammattimaisuuteen?

Kuten kirjoituksemme alussa mainitsimme, blogin tekstejä voi kommentoida kirjautumalla sisään blogiin käyttäen LinkedIn -tunnuksia.  Blogin eri tekstejä tarkastellessa huomasimme, että kommenttien määrä on melko pieni, mikä johtuu varmasti osittain siitä, että kommentoiminen vaatii kirjautumisen. Toisaalta voidaan ajatella, että kirjautumisen vaatimen lisää kommenttien tasoa ja laatua. Jos kommentteja voisi jättää vapaasti kuka tahansa ja esimerkiksi anonyymisti, olisi kommenttien taso varmasti toisenlainen. Tarkastelemassamme blogikirjoituksessakin on vain yksi kommentti. Ja koska kommentteja on vain yksi ajattelimme tarkastella myös sitä vähän lähemmin.

Kommentin on kirjoittanut Laura Rönnholm. Kommentista tulee ilmi, että Rönnholm on kiinnostunut blogitekstin aiheesta ja siitä on ollut hänelle hyötyä. Hän kuitenkin kommentoi myös kriittisesti tekstin vinkkiä numeroa 3, joka käsittelee itsensä johtamisen mahdollistamista. Blogikirjoituksessa Irisvik vertaa itsensä johtamisen mahdollistamista tunneälykkäisiin ihmisiin, joilla on kyky lukea ja arvioida muita ihmisiä ja heidän kykyjään. Ja niin edelleen hyödyntää näitä taitoja käytännössä. Kommentoijan mielestä tunneälykkyys ei kuitenkaan ole mitenkään tekemisissä itsensä johtamisen mahdollistamisessa. Kommentoija viittaa siihen, että kyky itsensä johtamiseen saadaan syntyessä, eikä sitä opeteta missään. Hän herättelee kysymyksellä pitäisikö sitä esimerkiksi kouluissa jollain tapaa opettaa, sen ollessa kuitenkin yksi tärkeimmistä taidoista nykypäivän työelämässä.

Tähän ainoaan ja hieman kriittiseen kommenttiin Irisvik vastaa asiallisesti ja, jopa komppaa kommentoijan ajatusta. Hän selventää vinkki numero kolmosen ajatusta ja selittää omien ajatusten menevän välillä sekaisin tekstejä kirjoitettaessa, minkä vuoksi vinkin ideasta on voinut saada epäselvän kuvan. Voidaan sanoa, että kommentti kuvastaa hyvin blogin teemaa ja tyyliä. Se on viimeinen silaus tälle tieteelliselle asiakirjoitukselle.