Turun sanomien Terveys ja tiede-blogi (Saara ja Rosanna)
Blogin pääasiallinen kirjoittaja on lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuuti. Hän käsittelee blogissaan terveyteen liittyviä aiheita ja väitteitä tieteellisin metodein, mutta silti ymmärrettävästi. Blogi edustaa kirjoittajan henkilökohtaisia ajatuksia tieteen ja terveyden rajapinnasta.
Blogi on kirjoitettu hyvin selkeästi ja maallikon näkökulmasta helposti ymmärrettävästi. Blogissa kirjoitetaan hyvin monipuolisesti terveyteen liittyvistä asioista tieteen näkökulmasta, esim. antioksidanteista, homeopatiasta ja tekoälystä ja siitä, että korvaako se tulevaisuudessa lääkärit. Blogi kokonaisuudessaan on tieteellinen ja postauksissa on paljon tieteellisiä tutkimuksia ja ne on avattu monipuoliseksi asiakokonaisuudeksi.
Eniten keskustelua herättää blogikirjoitus: tavoitteena lääkkeetön elämä. Keskustelun saa osallistua kuka tahansa blogin lukija ja siksi keskustelu on hyvin monipuolista ja kommenteissa on todella paljon erilaisia mielipiteitä lääkkeettömästä elämästä. Jotkin kommentit ovat hyvin kyseenalaisia. Osa jopa väittelee asiasta rakentavasti ja osa menee lapsellisuuksien puolelle.
Uusista tutkimuksista puhutaan useimmiten kertomatta mistä nämä tiedot ovat, tekstissä on vain alleviivattuja linkkejä jotka ohjaavat tutkimuksiin tai artikkeleihin tutkimuksista, mikä helpottaa nopeaa tiedonsaantia ja tietojen tarkistusta. Muutamissa blogikirjoituksessa on mainittu tekstin lopussa kirjallisuus aiheesta. Tekstilaji on asiantuntijablogi.
Lähemmässä tarkastelussa on blogikirjoitus Tekoäly tulee – ja korvaa lääkärit? joka on Juhani Knuutin, Turun yliopistollisen keskussairaalan radiologian dosentti Sami Kajanderin ja postdoc-tutkijana Turun yliopistossa työskentelevän Luis Juarez Orozcon kirjoittama.
Heidän mukaansa tekoälyn käyttö tulee olemaan suuremmassa roolissa lääketieteessä ihmisen älyn tukena, mutta ei tule korvaamaan ihmisten työtä ainakaan pitkään aikaan. He kertovat kuinka sydänkäyrän analysoinnissa on jo pitkän aikaa käytetty tekoälyä ja Suomessa on testattu teho-osaston hankkeita, joissa tekoäly on esimerkiksi huomannut infektion merkkejä jo ennen ihmisen tekemään kliinistä tutkimusta. He ottavat myös esille tuoreen tutkimuksen, jossa tekoäly oli onnistunut toteamaan ihosyövän valokuvista yhtä luotettavasti kuin ihotautilääkäri.
Myös blogin kirjoittajien oma testiryhmä testasi kuinka hyvin viimeisimmät tekoälyohjelmistot tunnisti eroja terveen ja sairaan ihmisen rasittuneen sydämen simppelistä kuvasta, ja olivat melko pettyneitä kuinka suuri osa tuloksista oli väärässä. He arvelevat että suurempi tekoälyn käyttö lääketieteellisten kuvien tulkinnassa saavutetaan 10-15 vuoden päästä.
Tekstiä lukiessani aloimme ajatella, kuinka paljon vastuuta on tekoälyllä ja sen tekijöillä, jos tapahtuukin vakava hoitovirhe jonka todetaan olevan tekoälyn syytä. Artikkelissa mainittiin lääkärien itse tulkitsevan koneen antaman diagnoosi todenperäisyyden. Lääkärin kiireisessä työpäivässä luotto tekoälyyn saattaa mennä liian pitkälle ja henkilölle joko diagnosoidaan väärä tauti tai hänet lähetetään kotiin kun tekoäly ei tunnistanut jotain, mitä lääkärin silmä olisi tunnistanut.
Kuten kaikessa muussakin tekniikassa, myös tässä on riskinä tietoturvan vaarantaminen. Blogitekstissä mainittiinkin Googlen, Applen ja Facebookin kiinnostus tekoälystä, mutta myös pienemmät ja pahempaa haluavat voivat hakkeroida tekoälyä joko saadakseen tietoa tai tehdäkseen tuhoa sairaala-järjestelmälle. Täytyy siis olla varovainen siitä, ettei tekoälylle anneta liikaa informaatiota eikä sen toimintaan luoteta liikaa.
Mielestämme tekoäly on siis käytännöllinen apu sairaalaympäristöön ja lääketieteeseen, mutta liikaa siihen ei saa luottaa eikä nojata. Olemme myös samaa mieltä blogin kanssa, että lääkärien työ ei todellakaan ole vaarassa. Kukaan ei oikeasti haluaisi mennä vastaanotolle, kun vastassa olisi vain tietokone, eikä varsinkaan haluaisi sellaisen diagnosoivan vakavaa sairautta kuten sydänongelmaa tai ihosyöpää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti