Aina ei tarvitse tietää - mutta pitääkö sittenkin? (Henni ja Leo)

Henni Elomaa ja Leo Litja

Aina ei tarvitse tietää – vai pitääkö sittenkin?

Kasvisruoka, Lähi-Itä, kompensaatiomaksut, Love Island, kehopositiivisuus ja rokotteet päiväkoti-ikäiselle Käpy-Tiuhtille Kokkolasta. Jos sinulla ei ole edellä mainituista ilmiöistä jonkinlaista tietopohjaa - mieluiten mahdollisimman binääristä mielipidettä - omaksu se äkkiä. Muuten jäät mauttomaksi keskitien kulkijaksi, jota kumpikaan polarisoituneista leireistä ei hyväksy joukkoonsa.

Edellä esitellyn ilmiön on huomannut myös Psykologiliiton Psyko-asiantuntijablogin kirjoittaja, psykologian lisensiaatti Vesa Nevalainen, joka erittelee kirjoituksissaan kärkkäästi ja häpeilemättä nykypäivän polttavia puheenaiheita.

”Meitä ajaa joku ihme vimma siitä, että kaikki on tiedettävä, jokaiseen asiaan täytyy löytää ratkaisu. Emme osaa sietää epävarmuutta. Harmaat ja monimutkaiset asiat pitää vääntää väkisellä piikkilangalla mustaksi ja valkoiseksi”, hän kirjoittaa.

Nevalaisen mukaan ihmiskuntamme kasvava tiedonnälkä – osin myös ulkopuolisilta tahoilta tulevat vaatimukset tietoisuuden lisäämisestä – on kohtuutonta. Eihän suurin osa ihmisistä kuitenkaan tule oppimaan tai edes halua mitään suurta, eihän?

Provosoiduimme Nevalaisen mustavalkoisesta kirjoituksesta tietämättömyyden autuaisuudesta; hän näyttää tuomitsevan näkökulmien ja mielipiteiden olemassaolon ihmisten vähäpätöiseksi pelastusrenkaaksi tietämättömyyden merihädässä. Niputamme blogikirjoituksessamme yhteen Nevalaisen ajatuksen tietämättömyyden hyväksymisestä, sekä eri näkemysten ja mielipiteiden olemassaolon. Esitämme myös, kuinka näistä ensimmäinen on uhka toiselle.

On tärkeää tietää, että kaikkiin kysymyksiin ei ole pakko tietää vastausta, mutta sitä ei saa käyttää tietämättömyyteen turvautumisen tekosyynä. Nevalainen kertoo kuinka ihmisten epätietoisuus ajaa uskomuksissa ja mielipiteissä - tai esimerkiksi politiikassa - turvautumaan ääripäihin. Se voi kuitenkin johtaa myös kaikkiin muihin vaihtoehtoihin ääripäiden välillä, jos tietoa hankkiva henkilö on tietoinen esimerkiksi mediakriittisyydestä. Tiedon ja näkökulmien monipuolisuus ylläpitää ja ruokkii keskustelua sekä kehitystä. Millainen olisi maailma, jossa ei olisi tietämättömyyden aiheuttamaa paloa ymmärtää asioiden laitaa, saatikka taitoa ja tietoa olla eri mieltä sekä kyseenalaistaa? Maapallo olisi luultavasti vieläkin litteä. Yksimielisyys kaikesta johtaa mukavuudenhaluiseen turvaan tuudittautumiseen. Kuten vanha sanonta sen pukee sanoiksi: ”Tyytyväisyys tappaa kehityksen”.

Tekstin loppupuolella olevasta kappaleesta löytyy myös mielipide psykologien ja epävarmuuden – toisin sanoen tiedottomuuden – yhteydestä.

”Psykologeilla onkin sitten kova haaste valmentaa ihmisiä epävarmuuteen. Psykologisiin tutkimuksiin ja terapiaankin hakeudutaan useimmiten siksi, että halutaan tietoa siitä, mikä itseä vaivaa. Halutaan psykologilta vastauksia. Epävarmuutta tarjoava ja siihen kannustava psykologi koetaan helposti huonoksi psykologiksi.”

Tästä saimme kuvan, että terapiassa käyvät asiakkaat vaativat liikaa psykologeilta, jotka tarjoavat ratkaisuksi epävarmuutta ja vaihtavat verrattain kevein perustein esimerkiksi energiahoitoon konkreettisempien neuvojen perässä. Jos psykologilla ei todella ole muuta annettavaa asiakkaalleen kuin epävarmuutta, pitäisikö hänen katsoa itseään peilistä? Tällainen toiminta vaikuttaa kehnolta jopa tuoreen, tulevan kallonkutistajan mielestä. Psykologi ei toki voi tuoda asiakkaalleen valmiita ratkaisumalleja kultatarjottimella ilman asiakkaan niitä itse prosessoimatta, sillä muuten hyvää, kestävää lopputulostakaan ei synny. Hieman siimaa pystyy kuitenkin aina antamaan.

Täysin tietämätön ja uusille aspekteille sokea yksilö ei ymmärrä tai pahimmassa tapauksessa edes halua kehittyä. Asioista tietäminen on ollut ja tulee aina olemaan välttämätöntä ihmislajillemme; ehkäpä jonain kauniina päivänä joku nimeltä mainitsematon opiskelija pystyy uuden omaksumansa opiskelutekniikan avulla yhdistämään sekä Love Islandin että kognitiivisen neurotieteen opiskelun samalle illalle tai Käpy-Tiuhtin äiti omaksuu tutkimustuloksia lukiessaan rokotteiden syy-seuraussuhteita.

Kuvalähteet:

www.pixabay.com  

1.       https://pixabay.com/fi/kirjat-kirja-pino-yksitt%C3%A4inen-1931195/

2.       https://pixabay.com/fi/hehkulamppu-valot-bokeh-energia-3535435/