Koulupudokkuus koko yhteiskunnan huolenaiheena (Hely L. ja Sini P.)

   Koulupudokkuus on koko yhteiskunnan huolenaihe 

 Toisen asteen koulutuksella, eli ammattikoululla tai lukiolla,   on merkityksellinen asema suunnannäyttäjänä nuoren elämässä. Toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen ajaa nuoren helposti ongelmiin, kuten työttömyyteen ja syrjäytymiseen. Kelan Tutkimusblogissa useat eri tutkijat esittelivät Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -tutkimushanketta, jonka tarkoitus on löytää keinoja koulupudokkuuden torjumiseen.

Kelan tutkimusblogissa lukuisat eri suomalaiset tutkijat eri aloilta kirjoittavat blogitekstejä yhteiskunnallisesti puhuttavista, pinnalla olevista aiheista, kuten tulonsiirtoihin liittyvistä eri teemoista. Blogin kohderyhmäksi voidaan käsittää kaikki suomalaiset jo nuorista aikuisista lähtien, koska käsiteltävät teemat koskettavat laajasti eri ikäisiä ja eri sosioekonomisiin luokkiin kuuluvia. Blogi onkin kirjoitettu mahdollisimman helppolukuiseksi ja ymmärrettäväksi. 

Vuoden 2018 kesäkuussa Kelan tutkimusblogin julkaiseman tekstin mukaan Suomessa oli sillä hetkellä arviolta jo miltei 70 000 syrjäytynyttä alle 30-vuotiasta. Suomen väestön ikärakenteen vuoksi lähivuosikymmenien huoli tulee olemaan kestävyysvaje, eikä Suomi näin ollen voi kestää taloudellisesti, jos syrjäytyminen pahenee nykyisestään. Näinpä koulupudokkuus on nähtävä koko yhteiskunnan ongelmana - kustannukset lankeavat yhteiskunnan maksettaviksi. Tämän takia koulun keskeyttäminen ja yhteiskunnallisten voimavarojen suuntaaminen sen torjumiseen pitäisi olla kaikkia kiinnostava teema, sillä se koskee välillisesti kaikkia suomalaisia. 

Olisiko opinto-ohjaus avain koulupudokkuuden ehkäisyyn?

Ammattikoulun keskeyttäminen on vielä yleisempää, kuin lukion kesken jättäminen. Sukupuolien väliset erot tulevat esille lukion keskeyttäneissä, joista suurempi osa on poikia kuin tyttöjä. Turun ammatillisen koulutuksen tulosaluejohtajana toiminut Hannu Immonen sekä opinto-ohjaajana toiminut Eeva Himberg pitävät yhtenä merkittävänä koulupudokkuuteen vaikuttavana tekijänä vähäistä opinto-ohjausta yläkoulussa. Heidän mukaansa yhdellä opinto-ohjaajalla on liian suuri määrä oppilaita ohjattavanaan, eivätkä kaikki oppilaat saa tarpeeksi tarvitsemaansa apua. Ennaltaehkäisyllä on siis selkeästi tärkeä rooli tämän ongelman ratkaisemisessa.

 Jos nuoria opastettaisiin ja kannustettaisiin alan valinnassa riittävästi jo yläkoulussa, lukion ja ammattikoulun aloittaisi varmasti paljon motivoituneempi joukko tulevaisuuden tekijöitä, joilla on selkeät tavoitteet mielessään.

Koulun keskeyttäminen ja yhteiskunnallisten voimavarojen suuntaaminen sen torjumiseen pitäisi olla kaikkia kiinnostava teema.

Kansalaiset ovat huolissaan koulunsa keskeyttäneistä nuorista nuorten itsensä vuoksi, sillä näiden nuorten riski syrjäytyä on suuri, ja syrjäytymisen kautta ajautua huonoille teille. Toisaalta koulunsa keskeyttävä nuori saa osakseen myös syyttäviä katseita yhteiskunnalta, koska ammattitutkintoa vaille jääminen korreloi usein myös työttömyyden kanssa, jolloin yhteiskunnalle koituu kuluja. Nuorta ihmistä, joka ei saa suoritettua edes toisen asteen tutkintoa, pidetään helposti laiskana ja ongelmallisena. 
Minkälaisia paineita nämä tekijät yhdessä asettavat nuorelle, joka on epävarma omista kyvyistään ja tulevaisuutensa tavoitteista, eikä riittävää tukea saa myöskään yläkoulun opinto-ohjauksesta? 

 Seurantatutkimus apuna syrjäytymisriskien selvittämiseen 

Koulupudokkuuteen johtavia syitä selvittämään lähtenyt Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -tutkimushanke painottaa riittävän pitkään kestävään seurantatutkimukseen, jotta yksilöllisiä kehityspolkuja voisi paremmin selvittää . Tutkimus koostuu kolmesta vaiheesta, joista ensimmäisen toteuttaminen aloitettiin jo vuonna 2006, ja viimeisen vaiheen tutkimukset päättyvät 2019. Kokonaisuudessaan tutkimus tulee kattamaan 4300 opiskelijaa. Kun samoja nuoria seuraa näin pitkään, esille voi nousta aiemmin huomiotta jääneitä eri tekijöiden yhteisvaikutuksia, jotka johtavat koulun keskeyttämiseen.

Kaikki lukiolaisille ja yläkoululaisille suunnattu tuki heijastuu myöhemmin hyötyinä yhteiskunnalle ja heille itselleen.

 Koulupudokkuuden taustalla on yksilöllisiä syitä

Nopeasti voisi ajatella, että koulupudokkuus on aina jatkumoa vanhempien matalalle koulutuksen tasolle, tai köyhän perheen lapset keskeyttävät koulun todennäköisemmin, kuin rikkaan perheen lapset. Asia ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen. Erot eivät ole niinkään selkeät rikkaiden tai köyhien perheiden välillä, eikä eroissa ole tapahtunut myöskään muutoksia viime aikoina. Myös Koulupolku -tutkimushankkeessa kuulutetaan, että syyt ovat moninaisia, eivätkä näin ollen samat tukitoimet sovi kaikille nuorille. Selvää on, että kaikki niin yläkoululaisille kuin myös lukiolaisille suunnattu tuki opinto-ohjauksessa heijastuu myöhemmin hyötyinä yhteiskunnalle.