"Puhdas syöminen” on ollut pinnalla jo jonkin aikaa ja saanut ihmiset kiinnittämään huomiota ruokavalioonsa, sekä innostumaan superfoodeista. Ei ole enää erikoista valita ostoskoriin gluteenitonta kvinoaa tavallisen ruispalan sijaan, tai kerätä sinne ainoastaan tuotteita, joissa lukee “paljon proteiinia”, tai “sokeriton”. Tämä onkin yksi syy sille, miksi oudot vatsavaivat, tai joidenkin ruokien kieltäminen kokonaan itseltään on yleistynyt. Tämä taas on johtanut liian vähäiseen energian saantiin ja psyykkisiin ongelmiin. Oravanpyörä on siis valmis.
Tätä samaista aihetta meille valaisee liikuntatieteiden tohtori Juha Hulmi blogissaan Lihastohtori. Blogin kaksiosaisen postaussarjan, “Urheilijoiden ja liikunnan harrastajien vatsavaivat” toinen osa avaa tutkimusnäyttöön perustuen sitä, miten paljon ja millaisia ravintoaineita urheilija ja paljon liikkuva henkilö oikeasti tarvitsee. Vierailevana kirjoittajana on urheiluravitsemukseen erikoistunut ravitsemusterapeutti Tomi Valtanen.
Mennäänpä siis asian ytimeen.
Onko osuvampaa kysymystä? Psyykkinen hyvinvointi vaikuttaa vatsan ja suoliston toimintaan jo ihmisen fysiologisesta rakenteesta johtuen, ja sama toimii myös toisin päin.
Valtanenkin puhuu, kuinka aivo-suoli-yhteyden välityksellä mm. yksilön tunteet vaikuttavat ruuansulatuskanavan toimintaan. Kun rajoittaa liikaa sitä, mitä saa syödä ja mitä ei, aiheuttaa se helposti syyllisyyden ja epäonnistumisen tunteita.
Kaikki ovat joskus todennäköisesti olleet stressaavassa tilanteessa, esimerkiksi pääsykokeissa tai tärkeässä tapaamisessa. Ennen stressaavaa tilannetta ihmisillä voi olla erilaisia tuntemuksia vatsassaan. Ihmiset saattavatkin diagnosoida jonkin ruoka-aineen itselleen epäsopiviksi, vaikka todellisuudessa stressi aiheuttaa muutoksia ruoansulatustoiminnoissa. Valtosen blogitekstissä mainitaan, että stressi saattaa aiheuttaa joissain tapauksissa ylimääräisten vessakäyntien tarvetta eli vauhdittaa yleisesti paksusuolen toimintaa. Joillain ihmisillä puolestaan vatsa ei toimi lähes lainkaan stressaavissa tilanteissa eli ruoansulatuskanavan toiminta hidastuu.
Stressaavissa tilanteissa Valtosen mukaan myös kipuherkkyys laskee eli pienikin paine vatsassa saattaa tuntua hyvinkin kivuliaalta. Tässäkin tilanteessa moni mahdollisesti alkaa ajatella omia syömisiään päivän aikana, ja todeta että ”no, olen syönyt tänään paljon maitotuotteita, olen siis herkkä niille”. Todellisuudessa taustalla onkin vain laskenut kipuherkkyys, jonka muuttunut psyykkinen tila eli stressi aiheuttaa.
Myös unen tarve on merkittävä vatsan toimimisen kannalta. Nykyisin esimerkiksi työstressin ja erilaisten kiireiden takia karsitaan tunteja helpoiten unesta. Valtosen mukaan liian lyhyitä unia nukkuvien ideaali sisäinen rytmi menee sekaisin, mikä aiheuttaa ongelmia suoliston toimivuuteen ja on yhteydessä kipuherkkyyteen. Lisäksi huonot yöunet yhdistettynä stressiin aiheuttavat sen, että myös ruokavaliosta ei välttämättä pidetä huolta, vaan syödään mitä sattuu, mikä puolestaan myös vaikuttaa vatsan toimintaan.
Nesteiden juomista treenin aikana ei tulisi viedä myöskään äärimmäisyyksiin. Valtanen kertoo, että liiallisesta vedenjuonnista voi syntyä pahimmassa tapauksessa hyponatremia eli alhainen veren natriumpitoisuus. Kun elimistössä on liikaa vettä, elimistön nesteet laimenevat ja natriumpitoisuus laskee alle normaalin tason. Hyponatremiallakin voi olla yhteyksiä esimerkiksi ruoansulatuskanavan vaivoihin.
Valtanen mainitsee blogissa tutkimuksen, jonka mukaan gluteenittomuuden taustalla on usein ajatus vatsaoireiden helpottumisesta ja suorituskyvyn paranemisesta. Tutkimukset eivät kuitenkaan tue näitä ajatuksia. Kyseessä voi olla jonkinlainen illuusio vatsavaivojen paranemisesta ruokavalion muutoksen yhteydessä, vaikka oikeasti niiden paranemisen syy piilisikin muualla.
Hiilarit eli hiilihydraatit ovat puhuttaneet ruokavaliossa jo pitkään. Toiset sanovat niiden olevan huonoksi, turvottavia ja lihottavia. Toisten mielestä ne tekevät hyvää vatsan toiminnalle ja ovat siksi tärkeä osa ruokaympyräämme. Huonosti imeytyviä, vatsaoireita aiheuttavia hiilihydraatteja kutsutaan FODMAP-hiilihydraateiksi.
Valtanen luettelee FODMAP-hiilihydraateista johtuviksi oireiksi erilaisia vatsaoireita, joita voivat olla:
- Turvotus
- Ilmavaivat
- Vatsakivut
- Löysä vatsa
Näiden FODMAP-hiilihydraattien (kuten Suomessa ohra, vehnä ja ruis) vähentäminen ruokavaliossa saattaa johtaa vatsaoireiden vähenemiseen. Täysin gluteeniton ruokavalio ei silti ole aina välttämätön.
Tätä samaista aihetta meille valaisee liikuntatieteiden tohtori Juha Hulmi blogissaan Lihastohtori. Blogin kaksiosaisen postaussarjan, “Urheilijoiden ja liikunnan harrastajien vatsavaivat” toinen osa avaa tutkimusnäyttöön perustuen sitä, miten paljon ja millaisia ravintoaineita urheilija ja paljon liikkuva henkilö oikeasti tarvitsee. Vierailevana kirjoittajana on urheiluravitsemukseen erikoistunut ravitsemusterapeutti Tomi Valtanen.
Mennäänpä siis asian ytimeen.
Olet mitä syöt
Onko osuvampaa kysymystä? Psyykkinen hyvinvointi vaikuttaa vatsan ja suoliston toimintaan jo ihmisen fysiologisesta rakenteesta johtuen, ja sama toimii myös toisin päin.
Valtanenkin puhuu, kuinka aivo-suoli-yhteyden välityksellä mm. yksilön tunteet vaikuttavat ruuansulatuskanavan toimintaan. Kun rajoittaa liikaa sitä, mitä saa syödä ja mitä ei, aiheuttaa se helposti syyllisyyden ja epäonnistumisen tunteita.
Psyykeen merkitys elimistölle
Nykyisin ihmisille mainostetaan myös tarkkaa ruokavalion seuraamista, esimerkiksi kaloreiden laskemista. Lisäksi jokainen kaurahiutale ja riisin jyvänen tulisi mitata puntarilla ennen kuin saa aloittaa ruokailemisen. Psyykkisellä puolella on erilaisia vaikutuksia niin ruokailemiseen kuin vatsan toimintaankin. Auttaako todella tarkasti määritellyt ruokavaliot oikeasti voimaan fyysisesti ja psyykkisesti paremmin?Kaikki ovat joskus todennäköisesti olleet stressaavassa tilanteessa, esimerkiksi pääsykokeissa tai tärkeässä tapaamisessa. Ennen stressaavaa tilannetta ihmisillä voi olla erilaisia tuntemuksia vatsassaan. Ihmiset saattavatkin diagnosoida jonkin ruoka-aineen itselleen epäsopiviksi, vaikka todellisuudessa stressi aiheuttaa muutoksia ruoansulatustoiminnoissa. Valtosen blogitekstissä mainitaan, että stressi saattaa aiheuttaa joissain tapauksissa ylimääräisten vessakäyntien tarvetta eli vauhdittaa yleisesti paksusuolen toimintaa. Joillain ihmisillä puolestaan vatsa ei toimi lähes lainkaan stressaavissa tilanteissa eli ruoansulatuskanavan toiminta hidastuu.
Stressaavissa tilanteissa Valtosen mukaan myös kipuherkkyys laskee eli pienikin paine vatsassa saattaa tuntua hyvinkin kivuliaalta. Tässäkin tilanteessa moni mahdollisesti alkaa ajatella omia syömisiään päivän aikana, ja todeta että ”no, olen syönyt tänään paljon maitotuotteita, olen siis herkkä niille”. Todellisuudessa taustalla onkin vain laskenut kipuherkkyys, jonka muuttunut psyykkinen tila eli stressi aiheuttaa.
Myös unen tarve on merkittävä vatsan toimimisen kannalta. Nykyisin esimerkiksi työstressin ja erilaisten kiireiden takia karsitaan tunteja helpoiten unesta. Valtosen mukaan liian lyhyitä unia nukkuvien ideaali sisäinen rytmi menee sekaisin, mikä aiheuttaa ongelmia suoliston toimivuuteen ja on yhteydessä kipuherkkyyteen. Lisäksi huonot yöunet yhdistettynä stressiin aiheuttavat sen, että myös ruokavaliosta ei välttämättä pidetä huolta, vaan syödään mitä sattuu, mikä puolestaan myös vaikuttaa vatsan toimintaan.
Kohtuus kaikessa - niin myös vedessä
Kun ihminen liikkuu, hän tarvitsee tavallista enemmän vettä. Tämä on asia, jonka kaikki oppivat jo varhain. Silti jotkut juovat nesteitä treenin aikana liian vähän. Etenkin pidemmissä treeneissä, joissa teho on suhteellisen kova, nestetasapainon säilyttäminen on tärkeää. Valtasen mukaan vain n. Kolmen prosentin nestevaje voi aiheuttaa oireilua, esimerkiksi pahoinvointia.Nesteiden juomista treenin aikana ei tulisi viedä myöskään äärimmäisyyksiin. Valtanen kertoo, että liiallisesta vedenjuonnista voi syntyä pahimmassa tapauksessa hyponatremia eli alhainen veren natriumpitoisuus. Kun elimistössä on liikaa vettä, elimistön nesteet laimenevat ja natriumpitoisuus laskee alle normaalin tason. Hyponatremiallakin voi olla yhteyksiä esimerkiksi ruoansulatuskanavan vaivoihin.
Hyi hiilareille, Go gluteenittomuudelle?
Vehnätuotteet kuten pastat ja leipä ovat saaneet nykyään huonon maineen. Niitä kehotetaan toisissa yhteyksissä syömään mahdollisimman vähän ja joskus jopa jättämään ne ruokavaliosta pois kokonaan. Tästä syystä gluteenittoman ruokavalion suosiminen on kasvanut huomattavasti.Valtanen mainitsee blogissa tutkimuksen, jonka mukaan gluteenittomuuden taustalla on usein ajatus vatsaoireiden helpottumisesta ja suorituskyvyn paranemisesta. Tutkimukset eivät kuitenkaan tue näitä ajatuksia. Kyseessä voi olla jonkinlainen illuusio vatsavaivojen paranemisesta ruokavalion muutoksen yhteydessä, vaikka oikeasti niiden paranemisen syy piilisikin muualla.
Hiilarit eli hiilihydraatit ovat puhuttaneet ruokavaliossa jo pitkään. Toiset sanovat niiden olevan huonoksi, turvottavia ja lihottavia. Toisten mielestä ne tekevät hyvää vatsan toiminnalle ja ovat siksi tärkeä osa ruokaympyräämme. Huonosti imeytyviä, vatsaoireita aiheuttavia hiilihydraatteja kutsutaan FODMAP-hiilihydraateiksi.
Valtanen luettelee FODMAP-hiilihydraateista johtuviksi oireiksi erilaisia vatsaoireita, joita voivat olla:
- Turvotus
- Ilmavaivat
- Vatsakivut
- Löysä vatsa
Näiden FODMAP-hiilihydraattien (kuten Suomessa ohra, vehnä ja ruis) vähentäminen ruokavaliossa saattaa johtaa vatsaoireiden vähenemiseen. Täysin gluteeniton ruokavalio ei silti ole aina välttämätön.
Summa summarum..
Miksi siis loisit itsellesi kiellettyjen ruokien listoja ja turhaa stressiä puhtaasti syömisestä? Joskus on täysin sallittua ottaa se suussa sulava kakkupala ilman, että alkaisi heti syyllistämään siitä itseään ja miettimään sen ravintosisältöä. Lihastohtorilta löytyy useita blogipostauksia liittyen ravintoon ja treenaamiseen, esimerkiksi ravintoaiheisista myyteistä löytyy kokonaan oma blogipostaus. Valtosen sanoin myös vatsaoireiden kuntoon laittamisessa täytyy ottaa huomioon niin fyysiset kuin psyykkisetkin tekijät.
Antti Tuiskukin laulaa:
“Mä tahdon valkoisii jauhoja nyt
ja jonkun sokerikuorrutteen”
Mielenkiintoinen aihe! Tätä ei helposti tule ajatelleeksi, ennen kuin asia nostetaan pöydälle. Jatkuvasti kuulee puhuttavan ruoan fyysisistä vaikutuksista, kuten "Syö tätä niin vatsasi voi paremmin" ja tuntuu, että nykyään joka toinen ruoka-aine aiheuttaa syöpää. Syömisen psyykkistä puolta harvoin tuodaan esille. Ruoan syönnin tulisi aiheuttaa mielihyvän tunteita ja jos kaikki herkut kieltää itseltään, mitä jää jäljelle? Järki käteen! -Tiia P.
VastaaPoistaKyllä vaan, järjen käyttö on sallittua myös ruoan kanssa. Kiitos paljon kommentista!:)
PoistaTodella informatiivinen blogiteksti ajankohtaisesta aiheesta! Vaikka tekstissä keskitytäänkin mielestäni hieman enemmän alkuperäisen blogitekstin ajatusten referointiin, on se silti viihdyttävästi ja kiinnostavasti kirjoitettu. Meemit ja hauskat väliotsikot tuovat mukavan lisän lukukokemukseen, mutta tekstin kokonaisvaltainen rakenne on silti selkeä ja johdonmukainen.
VastaaPoista- Henni
PoistaKiitos paljon palautteesta! :) Mukava kuulla, ettei runsas referointi kuitenkaan vaikuttanut kiinnostavuuteen negatiivisesti!
PoistaTodella mielenkiintoinen kirjoitus! Otsikko ja ensimmäinen kappale suorastaan pakottivat selvittämään, mistä on kyse. Aihe on hyvin ajankohtainen, mutta myös opettavainen. Kuvat sopivat tekstiin hyvin ja tekevät informatiivisesta tekstistä vielä hauskemman! :D -Pinja
VastaaPoistaOlipas mielenkiintoinen teksti ja aihe! Itse kun yritän syödä terveellisesti, niin luen ravintoasioista mielelläni aina, kun sopiva kirjoitus osuu kohdalle. Asia on nykyään juurikin noin, että hirveästi mietitään mitä syödään. Sitten kun syö, niin yhtäkkiä juuri sitä ei pitäisikään syödä ja jos ei syö, niin sitten ainakin kuolee. Tuntuu, että koko ajan tulee uusia ravintosuosituksia, eikä niissä pysy mukana ollenkaan. Pitäisi kai vain luottaa siihen, että jos itsestä tuntuu hyvältä, niin kaikki on hyvin. Veden juominen on myös tarkailun alla, eikö voi vain luottaa omaan janoonsa? Blogin referointi ei minua haitannut, ollenkaan, koska halusin tietää myös siitä, mistä alkuperäinen blogi kertoo. Tämä innosti minua tutustumaan itse Lihastohtorin blogiin! Tähän postaukseen liitetyt kuvat olivat tosi hauskoja ja tekstiin sopivia. Muistetaan syödä hyvin ja pitää huolta liikkumisesta ja psyykkisestä hyvinvoinnista! Niillä eväillä jaksaa opiskella :) -Sari
VastaaPoistaMielenkiintoinen ja muutenkin itseäni henkilökohtaisesti kiinnostava aihe! Mukava, että kirjoititte tällaisen "vastaiskun" kaiken maailman ruokvaliokikkailuille. Tuntuu, että nykyään varsinki somen kautta erilaiset ravitsemususkomukset ja dietit leviävät nopeasti. Mielenkiintoista oli myös maininta suolen ja psyykeen yhteydestä. Nyt oli juuri julkaistu meta-analyysi, jossa käsitellään suoliston mikrobikannan/ruokavalion ja masennus- ja ahdistusoireiden yhteyttä. Niinhän sitä sanotaan, että toiset aivot sijaitsevat vatsassa :)
VastaaPoistaOlisin toivonut tekstin ulkoasuun lisää selkeyttä, sillä vaikka meemit olivatkin viihdyttäviä ja sopivat sisältöön, niin ne paikka paikoin hieman rikkoivat selkeyttä. Muuten teksi oli sujuvaa lukea. Otsikot olivat osuvia ja referoitte sopivasti alkuperäistä tekstiä.
- Venla
Tekstinne on minunkin mielestäni varsin hyvä koonti asiasta! Olette tehneet aidosti oman tekstin, jossa kuitenkin samalla referoitte hyvin alkuperäistä blogia. Omat ajatuksenne ja alkuperäisen blogitekstin ajatukset erottuvat toisistaan hyvin ja toimivat keskenään sulavasti. Oli kiinnostavasti kirjoitettu ja ajatuksia herättävä teksti! Alaotsikot toimivat hyvin tekstin selkiyttäjänä. Hienoa! :)
VastaaPoistaT. Reetta