Nykyajan ihmiset elävät jatkuvassa informaatiotulvassa. Vietämme yhä enemmän aikaa sosiaalisessa mediassa, jossa virikkeitä on saatavissa rajattomasti päivän jokaisena hetkenä. Tiedon määrä voi tuntua ylitsepääsemättömältä ja siihen voi helposti väsyä. Onko nykyajan jatkuva informaatiotulva painolasti vai kenties voimavara?
Kiti Müller pohtii Tiedekokki-bloginsa kirjoituksessa Informaatioväsymys – nykyajan vitsaus? digiväsymystä historiallisessa kontekstissa. Hän esittelee erilaisia historiallisia kirjoituksia, joissa eri aikojen ajattelijat varoittavat ihmisiä oman aikansa informaatiotulvasta. 1700-luvulla kyse oli vilkastuvasta kauppamerenkulusta ja sen tuottamasta hermostollisesta heikkoudesta. 1880-luvulla pelättiin liian nopeasti kehittyvän teknologian ja urbaanien elinympäristöjen rappeuttavan ihmiset. 1950-luvulla keskusteluun nousi depressio ja siihen liittyvä väsymys ja niin edelleen.
Müllerin mukaan informaatioväsymyksestä on siis varoiteltu jo kauan, eikä kyse ole uudesta ilmiöstä yhteiskunnassamme. Digiväsymyksestä puhuttaessa ihmisillä on mielestämme usein taipumus liioitella sen haittoja. Vaikka digiväsymyksestä ollaan nykyään huolissaan, ihminen on löytänyt tapoja selviytyä informaatiotulvasta. Müller luottaa ihmisten kykyyn selviytyä kuormituksesta erilaisten some-paastojen tai vaikka kutomisen avulla.
Ylikuormitus on oikea ongelma, sillä informaatiotulvalla on vaikutuksia myös aivoihimme. Onko rajaton informaatiotulva ylitsepääsemätön ongelma vai kuuluuko se vain tämän aikakauden normaaliin kehitykseen? Pew Research Centerin vuonna 2016 tekemän kyselytutkimuksen mukaan suurin osa amerikkalaisista kokee pärjäävänsä informaatiotulvan kanssa, mutta 20% kokevat ylikuormitusta. Rajaton tieto voi tuntua kuormittavalta, jos sitä ei osaa säädellä. Sosiaalisessa mediassa kannattaa miettiä tarkkaan, mikä tekee omasta internet-kokemuksesta mielekästä. Jokaista tuttavaa ei tarvitse seurata jokaisella some-kanavalla eikä kaikkia uusia sovelluksia tarvitse ottaa käyttöön.
Informaation määrä ei ole aina huono asia. Vaikka rajaton informaatio voi tuntua kuormittavalta, se voi myös olla positiivinen osa elämää. Edellä mainitun Pew’n tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa amerikkalaisista koki informaation itseasiassa yksinkertaistavan heidän elämäänsä. Yleisesti oltiin tyytyväisiä omiin valintoihin median ja internetin suhteen.
Olemme siis Müllerin kanssa samaa mieltä internetin voimavaroista. Hän näkee internetin ja sen rajattoman informaation työkaluna esimerkiksi uusien harrastuksien löytämisessä. Netistä voi löytää vaikkapa joogavideoita tai TED-puheita, joiden avulla voi oppia uuden taidon tai syventää käsitystään maailmasta. Uskommekin, että ihmisellä on luontainen kyky sopeutua ympäristön muutoksiin. Sopeutumista tukee taito karsia omaa informaatiotulvaansa. Jokaista uutista ei tarvitse lukea, eikä kaikkiin some-raivoihin ottaa kantaa.
Kiti Müller pohtii Tiedekokki-bloginsa kirjoituksessa Informaatioväsymys – nykyajan vitsaus? digiväsymystä historiallisessa kontekstissa. Hän esittelee erilaisia historiallisia kirjoituksia, joissa eri aikojen ajattelijat varoittavat ihmisiä oman aikansa informaatiotulvasta. 1700-luvulla kyse oli vilkastuvasta kauppamerenkulusta ja sen tuottamasta hermostollisesta heikkoudesta. 1880-luvulla pelättiin liian nopeasti kehittyvän teknologian ja urbaanien elinympäristöjen rappeuttavan ihmiset. 1950-luvulla keskusteluun nousi depressio ja siihen liittyvä väsymys ja niin edelleen.
 |
| Kuva: pixabay.com |
Müllerin mukaan informaatioväsymyksestä on siis varoiteltu jo kauan, eikä kyse ole uudesta ilmiöstä yhteiskunnassamme. Digiväsymyksestä puhuttaessa ihmisillä on mielestämme usein taipumus liioitella sen haittoja. Vaikka digiväsymyksestä ollaan nykyään huolissaan, ihminen on löytänyt tapoja selviytyä informaatiotulvasta. Müller luottaa ihmisten kykyyn selviytyä kuormituksesta erilaisten some-paastojen tai vaikka kutomisen avulla.
“Vaikka rajaton informaatio voi tuntua kuormittavalta, se voi myös olla positiivinen osa elämää.”
Ylikuormitus on oikea ongelma, sillä informaatiotulvalla on vaikutuksia myös aivoihimme. Onko rajaton informaatiotulva ylitsepääsemätön ongelma vai kuuluuko se vain tämän aikakauden normaaliin kehitykseen? Pew Research Centerin vuonna 2016 tekemän kyselytutkimuksen mukaan suurin osa amerikkalaisista kokee pärjäävänsä informaatiotulvan kanssa, mutta 20% kokevat ylikuormitusta. Rajaton tieto voi tuntua kuormittavalta, jos sitä ei osaa säädellä. Sosiaalisessa mediassa kannattaa miettiä tarkkaan, mikä tekee omasta internet-kokemuksesta mielekästä. Jokaista tuttavaa ei tarvitse seurata jokaisella some-kanavalla eikä kaikkia uusia sovelluksia tarvitse ottaa käyttöön.
Informaation määrä ei ole aina huono asia. Vaikka rajaton informaatio voi tuntua kuormittavalta, se voi myös olla positiivinen osa elämää. Edellä mainitun Pew’n tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa amerikkalaisista koki informaation itseasiassa yksinkertaistavan heidän elämäänsä. Yleisesti oltiin tyytyväisiä omiin valintoihin median ja internetin suhteen.
 |
| Kuva: pixabay.com |
Olemme siis Müllerin kanssa samaa mieltä internetin voimavaroista. Hän näkee internetin ja sen rajattoman informaation työkaluna esimerkiksi uusien harrastuksien löytämisessä. Netistä voi löytää vaikkapa joogavideoita tai TED-puheita, joiden avulla voi oppia uuden taidon tai syventää käsitystään maailmasta. Uskommekin, että ihmisellä on luontainen kyky sopeutua ympäristön muutoksiin. Sopeutumista tukee taito karsia omaa informaatiotulvaansa. Jokaista uutista ei tarvitse lukea, eikä kaikkiin some-raivoihin ottaa kantaa.
Tosi mielenkiintoinen ja erittäin ajankohtainen aihe. Toisinaan itsestäkin tuntuu, että hukkuu informaatioon ja se aiheuttaa ahdistusta. Mutta kuten hyvin kirjoititte, jokaista tuttua ei tarvitse seurata somessa, eikä kaikkia somepalveluita tarvitse käyttää. Jokainen voi itse
VastaaPoistasäädellä informaatiotulvaa eikä ahdistavia asioita tarvitse tehdä. Ehkä kaveri ymmärtää, jos jokaiseen viestiin ei vastaa ihan heti. -Tiia P.
Kiitos kivasta kommentista! Hyvä, että pidit tekstistä. Onnea informaatiotulvan karsimiseen!
Poista- Eeva ja Veronica
Hyvä kirjoitus! Informaatioväsymys kuvaa hyvin tätä päivää. Ihmiset haluavat elää sometonta elämää, jotta aikaa jäisi fiksummalle tekemiselle. Tällöin päädytään somelakkoon ilman, että oikeastaan korvataan sosiaalinen media millään fiksummalla. Lyhytaikaiset ääriratkaisut korvaavat pitkäaikaiset elämänmuutokset. Ylläolevaa kirjoitusta kompaten, kaverit todennäköisesti ymmärtävät :) Kohtuus silti kaikessa. - Juha V.
VastaaPoistaKiitos mukavasta kommentista! Olemme samaa mieltä, että pysyvä elämänmuutos ei tapahdu lyhytaikasilla ääriratkaisuilla.
Poista- Eeva ja Veronica
Todella mielenkiintoinen teksti! Aihe on ajankohtainen ja luultavasti jokainen voi samaistua siihen. Olen samaa mieltä siitä, että somessa kannattaa tarkkaan miettiä, mikä tekee siitä mielekästä. Aikaa ei kannata käyttää jokaisen puolitutun kuvien katselemiseen somessa. - Pinja
VastaaPoistaHienosti tiivistetty tekstiin paljon asiaa ja mielenkiintoisia pointteja! Lopussa hyvä koonti omine pohdintoineen, vetää tekstin kasaan. Miellyttävää luettavaa. Teksti on sujuvaa ja ulkoasu on selkeä ja puoleensavetävä. En jäänyt kaipaamaan mitään lisää, mielestäni kasassa on jo toimiva kokonaisuus. - Zaida :)
VastaaPoistaTekstinne on minunkin mielestäni varsin kiinnostava ja ajankohtainen teksti! Olette tehneet aidosti oman tekstin, jossa kuitenkin samalla referoitte hyvin alkuperäistä blogia. Varsinkin lopussa on hyvää omaa pohdintaanne asiasta. Oli kiinnostavasti kirjoitettu ja ajatuksia herättävä teksti! On hyvä, että tätä asiaa joskus mietitään eri kannoilta, koska usein kuulee vain sitä huolestusta ja pelkoa, että some syövyttää aivot. Kiitos!
VastaaPoistaT. Reetta