Tieteen verkossa

Terve järki sosiaalisessa mediassa (Mikko S. & Santeri S.)

Sosiaalisen median käytön kasvaessa ja palveluiden lisääntyessä sosiaalisen median runsaiden etujen lisäksi on syntynyt myös uusia uhkia. Tietämättömän käyttäjän tiedot voivat olla uhattuna ja yksityiseksi luullut tiedot saattavat vuotaa julkisuuteen tai muiden käsiin huomaamatta. Huolimaton käyttäjä saattaa myös tietämättään syyllistyä tekijänoikeusrikkomuksiin käyttäessään muiden luomia teoksia sosiaalisessa mediassa ilman lupaa. 

Tästä aiheesta ja muista sosiaalisen median maailman tärkeistä tapahtumista ottaa kantaa ohjelmistoalan yrittäjä, tietokirjailija ja kasvatustieteen maisteri sekä sosiaalisen median asiantuntija Harto Pönkä blogissaan “Lehmätkin lentäis”. Blogissaan hän myös ottaa kantaa menneisiin tapahtumiin ja valaisee teknologian käyttöä opetuksessa. Hänellä on syvä tuntemus sosiaalisen median tapahtumista ja toiminnasta. Blogissaan Pönkä avaa sosiaalisesta mediasta kiinnostuneelle pintaa syvemmän tarkastelun niin palveluiden toimintaan kuin valloillaan oleviin trendeihin. 

Blogitekstissään “Huhtasaaren jakaman oppilastyön tekijänoikeudet ja tietosuoja” Pönkä ottaa kantaa vuoden 2018 lokakuussa tapahtuneeseen kohuun, missä kansanedustaja Laura Huhtasaari jakoi Twitter-tilillään kuvan Tampereen Sammon koulun kolmen oppilaan työstä. Työssä otettiin kantaa Huhtasaaren ja Perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaan. Tästä Twitter-julkaisusta poliittisten kantojen lisäksi nousi kysymys siitä, rikkoiko Huhtasaari oppilaiden työn tekijänoikeutta ja yksityisyydensuojaa julkaisemalla etunimillä varustetun teoksen julkisesti sosiaalisessa mediassa. 

https://www.flickr.com/photos/staceycav/36814291390

Pönkä argumentoi tekstissään laajasti sekä aiheen puolesta että sitä vastaan ja tulee lopulta siihen loppupäätelmään, että Huhtasaari ei toiminnallaan rikkonut tekijänoikeus- tai tietosuojalakeja. Pönkä kuitenkin huomauttaa Twitter-julkaisun olevan hyvän maun vastainen ja ohjeistaa poliitikkoja sekä muita somessa näkyviä henkilöitä muistamaan, ettei laki ei riitä ainoaksi toimintaa ohjaavaksi perusteeksi. Jaamme saman näkemyksen Pönkän kanssa siitä, että pelkkä lain noudattaminen ei tarkoita, että julkaisu sosiaalisessa mediassa on oikein tai hyvän maun mukainen. Mielestämme julkaisut sosiaalisessa mediassa eivät välttämättä tarvitse olla poliittisesti korrekteja, mutta toisen loukkaaminen tai mustamaalaaminen ei ole oikein missään tilanteessa. Tietenkin julkaisijan asema myös vaikuttaa siihen, miten asiallinen viestien sisältö tulee olla. 

Tästä tapahtumasta voimme oppia, että hyvin helposti jaamme sosiaalisessa mediassa materiaalia, joka saattaa mahdollisesti olla suojattua tekijänoikeudella tai sisältää tunnistetietoja, jotka eivät ole tarkoitettu julkisiksi. Tässä tapauksessa, kuten Pönkä osoitti, tunnistetiedot eivät olleet riittävät ja tekijänoikeudellisesta näkökulmasta tavoitteena ei ollut laiton kopiointi. Tapaus on hyvä esimerkki siitä, että kannattaa laskea kymmeneen ennen kuin kirjoitat sosiaaliseen mediaan julkisesti. Vaikka tässä tapauksessa ei mitään lakia rikottu, voidaan sitä pitää moraalisesti epäilyttävänä. Jo hetken miettimisellä säästää paljon vaivaa jatkossa. 

Erityisesti tapauksissa, jossa oikeasti on rikottu joko tekijänoikeuksia tai tietosuojaa, voivat aiheuttaa niin rahallisia kuin henkisiä vahinkoja. Henkisistä vahingoista esimerkkinä toimii 2018 joulukuussa tapahtunut lennokkihäirintä Gatwickin lentokentällä, jossa häirinnästä epäiltyjen nimet vuotivat julki, mistä seurasi uhkailua ja negatiivistä julkisuutta epäillyille. Lopulta kuitenkin selvisi, että epäillyt eivät olleet mitenkään osallisena tapahtumaan.