Seuratuksi blogiksi valikoitui Taloustutkimuksen blogipalvelu, jossa on useita blogin pitäjiä. Blogitekstit julkaistaan kauppalehden blogialustalla, mutta taloustutkimus on koostanut omalle sivulleen Taloustutkimus Oy:n edustajien kirjoituksia. Blogiteksteissä käsitellään pääasiassa yrityksen markkinointia ja johtamista sekä kuluttajan että yrityksen näkökulmasta. Jotkin blogikirjoitukset ottavat mukaan myös poliittisen ja yhteiskunnallisen näkökulman. Kirjoituksissa tarkastellaan paljolti yritysystävällisyyttä Suomessa, mutta jokunen teksti löytyy myös liittyen vihreyteen ja vastuullisuuteen.
Blogiteksteistä tulee vaikutelma, että ne on suunnattu ensisijaisesti yrittäjille ja business-orientoituneille kuluttajille ja toki kaikille aiheesta kiinnostuneille. Aktiivisesti kiinnostuneita aiheen ympärillä näyttäisi olevan jonkin verran kommentoinnin perusteella. Blogin kommentointi ei ole kovin runsasta. Eniten kommentointia näyttäisi herättävän hallituspolitiikka ja ilmastonmuutokseen liittyvät tekstit.
Tarkasteltavana blogitekstinä on taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Kari Roosen teksti "Oletko apina?". Teksti käsittelee brändäämistä yrityksen näkökulmasta. Tyyli on hieman provosoiva ja herättelevä. Roose on valmistunut Helsingin kauppakorkeakoulusta, joka on nykyisin osa Aalto-yliopistoa. Suhde yliopistoon näyttäisi lähtevän brändi- ja tutkimustilastonäkökulmasta.
Roosen blogikirjoitus käsittelee brändin tunnettuutta ja sen mittaamista. Roosen mukaan brändin tunnettuus kuluttajamarkkinoilla on äärimmäisen tärkeää. Kuitenkaan brändin tunnettuus ei johda suoraan ostopäätökseen, mutta kuten Roose toteaa:
“Jos et tunne brändiä, et keskustele siitä, et hae siitä tietoa, et etsi sitä verkkokaupoista, et reagoi siihen myymälöissä, et ehkä halua ottaa ostamisen riskiä, et tunne vetoa sen arvomaailmaan, etkä ainakaan tunne brändirakkauden herättämiä emootioita.”
Tunnettuuden mittaaminen on kuitenkin haastavaa. Roose listaakin kirjoituksessaan tyypillisimpiä, omasta mielestään epäpäteviä tapoja mitata tunnettuutta. Näihin kuuluu muun muassa nettisivujen kävijämäärän seuranta, Google-hakujen volyymit sekä mediaseurannalla. Roose kuitenkin toteaa, että ainoa tapa saada luotettavaa ja vertailukelpoista dataa brändinsä tunnettuudesta on tehdä halutusta kohderyhmästä satunnaisotoksella kyselytutkimus.
Kuitenkin brändin tunnettuuskin kantaa vain tiettyyn pisteeseen asti. Vaikka Taloustutkimuksen tunnettuus kohderyhmässä olikin huimat 98%, ei tarjooman tai tuotekategorioiden tunnettuudet olleet lähelläkään tätä lukua. Tästä Roose näppärästi toteaakin, että “ kaikki tuntevat apinan, mutta eivät tiedä mitä apina tekee.” Jos totta puhutaan, otsikon apinametafora tuntuu hieman irralliselta ja väkinäiseltä tekstin alkupuolella, mutta tämä uudelleenmuotoiltu vertaus sopii tilanteeseen huomattavasti luontevammin.
Roosen kirjoituksesta näkyy pitkä historia kauppatieteiden parissa. Hänen kritiikkinsä trendikästä data-analytiikkaa kohtaan kertoo hänen osaamiseestaan. Hän ei lähde trendikkäisiin villityksiin mukaan vain niiden suosion takia, vaan peräänkuuluttaa validoitua tilastollista tutkimusta bränditietoisuudesta. Brändin tunnettuutta kun on hyvin hankala määritellä ja arvioida, on varsin hyvä että Roose tarjoaa yritysjohdon edustajille toimivaksi todettuja menetelmiä brändimarkkinoinnin tueksi. Teksti ei tietenkään ole mikään opaskirja markkinointitutkimuksen tekijöille, mutta se toimii varsin hyvin herättelevänä ravistuksena markkinointijohdolle, joka arpoo taas viidettätoista online-data-analytics -ostoa käyttökelpoisen asiakasdatan toivossa.
Kirjoituksen viesti on selvä: tilastotiedettä opiskelemalla tai tilastoihin ahkerasti perehtymällä pääsee pitkälle. Ihmisten tunteminen antaa varmasti kilpailuedun markkinoilla toimimiseen. Nykyisin yhä useampi on tarkkana oman yksityisyytensä suhteen asioidessaan verkossa, jossa erilaisten tuotteiden hankinta tapahtuu enenevässä määrin. Olisikin mielenkiintoista nähdä, kuinka yritykset toisaalta voisivat vastata kuluttajien toiveisiin yksityisyyden kunnioittamisesta ja samalla olla perillä heidän kulutustottumuksistaan, jossa esimerkiksi evästeiden kerääminen on ollut yrityksen näkökulmasta tehokas keino.
Postauksen pohjana olevaa tekstiä käytetään postauksessa hyvin ja selkeästi, jolloin tekstin aihe tulee myös lukijalle selväksi, vaikkei aihe olisikaan lukijalle niin tuttu. Käsiteltävä aihe esitellään kattavasti ja mielenkiintoa herättäen. Lisäksi kirjoituksesta huokuu kirjoittaijien tuntemus aiheen tiimoilta.
VastaaPoistaAsiakeskeisyys ja täten juoni säilyvät hyvin mukana läpi kirjoituksen. Kirjoitus ei lähde liiaksi rönsyilemään, joten postaus on myös mielyttävää ja selkeää luettavaa. Ehkä itse jäin vielä kaipaamaan enemmän teidän kirjoittajien näkemystä aiheesta. Mitä mieltä te olette Roosen mielipiteistä ja millä perustein?
Olisi ollut kiva kuulla hieman perusteluja sille, miksi Roose pitää nykyajan data-analytiikkaa epäpätevänä. Tosin en tiedä oliko alkuperäisessäkään tekstissä hyviä perusteluja, vai oliko siellä vain esitetty Roosen mielipide.
VastaaPoistaLopetuskappale oli hyvin mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Kuten totesitte nykyään monet ovat huolissaan yksityisyydestään nettiä selatessa. Luulen kuitenkin, että tilanne ei tule paranemaan, sillä markkinavetoisessa taloudessa, tästä käytänteestä on liika hyötyä. Onko teillä mitään ajatuksia liittyen siihen, miten yritykset voisivat kerätä tietoa kulutustottumuksista, mutta samalla kunnioittaa kuluttajien yksityisyyttä?
Sebastian Leirimaa