Turvallisesti hullu (Joona H. & Janne R.)

 Maailmaa järkytti 22. heinäkuuta 2011 varsinkin Pohjoismaissa epätyypillisen hirvittävät terroriteot. Anders Brehving Breivik teki kaksi kauheaa terrori-iskua, jotka vaativat 77:n viattoman ihmisen hengen. Ensin hän räjäytti Oslon keskustassa autopommin tappaen kahdeksan ihmistä ja kaksi tuntia myöhemmin hän poliisiksi pukeutuneena murhasi 69 nuorta sekä haavoitti kymmeniä Norjan työväenpuolueen leirillä. 

Breivik itse antoi ymmärtää tekojen motiivien olevan poliittisesti sävyttyneitä ja kuvasi tekojaan "kauhistuttaviksi, mutta välttämättömiksi" toimiksi Norjan kansan tulevaisuuden kannalta. Kohua herättivät myös oikeudenkäyntien yhteydessä tehdyt mielentilatutkimukset, joista ensimmäisessä Breivik todettiin syyntakeettomaksi. Breivik itse loukkaantui skitsofrenia-diagnoosista, kokien tuloksen nöyryyttävänä. Myöhemmässä mielentilatutkimuksessa hänen kuitenkin todettiin olevan täydessä ymmärryksessä tekohetkillä ja hänelle annettiin Norjan oikeuden ankarin tuomio, 21 vuotta.

                                                                (Kuva: Arimo Kerkelä)

Ensimmäisen mielentilatutkimuksen jälkipyykissä Tiede-lehden sivustolla blogissaan Psycho Killer, qu'est que c'est? tiedetoimittaja Marko Hamilo hämmästelee Breivikin toteamista syyntakeettomaksi. Hamilon mukaan skitsofreenikko ei kykene suunnitelmallisuuteen, jota Breivikin teot vaativat. Skitsofreniaa sairastavien rikoksia kuvaakin enemmän suunnittelemattomuus ja tekojen harhaisuus. Skitsofrenia on monimuotoinen psykoosisairaus, jota ilmentävät esimerkiksi harhaluulot, ajattelun johdonmukaisuuden katkeaminen sekä kognitiivisten kykyjen häiriintyminen, joten on ymmärrettävää miksi Breivikin skitsofrenia-diagnoosia epäiltiin.

Hamilo epäileekin, että skitsofreniadiagnoosin takana saattaa olla psykiatrien tarkoituksenmukaisia pyrkimyksiä. Diagnoosin nojalla hänet voitaisiin eristää vankilaan koko loppuelämäkseen Norjan maksimituomion, 21:n vuoden, sijaan. Toisaalta mieleltään häiriintynyt henkilö ei ole niin vakuuttava poliittisen aatteen keulakuva, kuin vankilassa istuva marttyyri. Psykiatrien tavoitteena saattoikin siis olla rehellisen diagnoosin sijaan ehkäistä Hitlerin kaltaisen henkilökultin syntyä. 

Olivatpa Breivikin teot sitten harhaisen mielen hirmutekoja tai voimakkaan aatteen nimissä tehtyjä järjestelmällisiä murhia, on vaikea sanoa, kummasta näkökulmasta katsottuna ne olisivat jossain määrin selitettävämpiä. Mieleltään ”terveen” ihmisen teoiksi tulkittuina Breivikin murhat ovat kuitenkin todella pelottavia. Veriteon tai muun kauheuden tekijän leimaaminen hulluksi kenties etäännyttää tapahtumaa ja tekijää kauemmas arkitodellisuudesta. On helpompi perustella järkyttäviä tekoja sillä, että tekijä on hullu, kuin ajattelemalla, että teon on tehnyt täysin tietoinen ja rationaalinen henkilö. Todellisuudessa monet niin sanotuista normaaleistakin ihmisistä ovat kykeneväisiä pahaan tietyissä olosuhteissa, esimerkiksi auktoriteetin alaisena, kuten Zimbardon ja  Milgramin  tutkimukset osoittavat.

Joona Heimonen & Janne Rajaniemi