maanantai 16. marraskuuta 2015

Poikkitieteellistä argumentointia kansankielellä (Arttu P ja Miika P,Katin ryhmä)


Helsingin sanomien verkkosivuilla on tiedeblogi, jonka kolumnistina toimii Jani Kaaro. Kaaro on entinen Helsingin sanomien tiedetoimittaja ja tietokirjailija. Kaaro kirjoittaa ajankohtaisista tieteellisistä asioista ajan hermoilla oleville ihmisille. Kirjoitustyyli on kuitenkin neutraali ja lähellä arkea oleva, joten blogi sopii kaikille tieteen ajankohtaisista asioista kiinnostuneille, eikä pelkästään tieteen ammattilaisille. Vaikka Kaaro lopetti blogin kirjoittamisen maaliskuussa 2015, se on silti edelleen erinomainen esimerkki asioiden poikkitieteellisestä lähestymisestä. Blogissa ei käsitelty vain tietylle tieteenalalle ominaisia asioita, vaan erilaisia ilmiöitä ihmisen toiminnasta tietokoneisiin. Valtaosa kirjotuksista käsittelee kuitenkin ihmistä ja sen toimintaa, joten lähestymistapaa voisi kutsua humanistiseksi. Koska blogi ei ole enää aktiivisessa päivityksessä, vuorovaikutusta sivulla on mahdotonta seurata reaaliajassa. Se kuitenkin tarjoaa pätevän ympäristön havainnoida tieteellisten aiheiden kommentointia vapaana tieteellisen tekstin kriteereistä.

Vaikka teksti pysyy helppolukuisena kirjoituksen alusta loppukappaleeseen, on silti tekstin sisällöstä aistittavissa tietynlainen kutsuhuuto akateemisille ja tieteestä kiinnostuneille ihmisille.  Esimerkiksi psykedeelien käyttöä psykoterapioiden korvaajana käsittelevässä artikkelissa Kaaro argumentoi asiaa helposti lähestyttävin esimerkein ja käsitteellistää monimutkaisia tieteellisiä prosesseja helposti ymmärrettävään muotoon. Myös kolumnien kommentointiosiossa keskustelu jatkuu vuorovaikutteisena ja asiallisena, eikä sisällöttömiä vastauksia teksteihin löydy. On toki mahdollista, että kommenttiosion suodatin ohjaa pois kaikki muut kuin hyvän kommentin kriteerit täyttävät vastaukset.

Kaikki Kaaron blogikirjoitukset ovat kolumneja, eli hän ottaa niissä itse mielipiteellään kantaa ajankohtaisiin asioihin. Kolumnissaan ”Anni ja Aki pääsivät kuiville laittomien psykedeelien avulla” Kaaro kertoo kuvailevia esimerkkejä siitä, kuinka neljä henkilöä ovat päässeet irti eri addiktioista käyttämällä psykedeelisesti vaikuttavia aineita addiktion hoitomuotona valvotussa ympäristössä. Kyseinen kolumni eroaa muista Kaaron teksteistä siinä, että hän argumentoi väitettään enemmänkin tapausesimerkkien kuin tutkimustiedon avulla. Tekstistä ei käy ilmi, keitä kolumnin henkilöt ovat ja ovatko tapahtumat faktaa vai fiktiota. Tutkimustiedon käyttö jää melko yleiselle tasolle, eikä tutkijoiden nimiä tai vuosilukuja mainita kuten yleensä muissa Kaaron teksteissä. Tekstin tarkoituksena ei kuitenkaan ole argumentoida vapaan lääkkeiden käytön puolesta, vaan lähinnä herättää lukijan ajatuksia siitä, että voiko lääkkeiden avulla saavuttaa tehokkaampia hoitotuloksia kuin esimerkiksi ilman lääkkeitä käytävällä terapiahoidolla.



Kuva: Paul Turnbull (freeimages.com)


Tarkoituksessaan teksti onnistuu hyvin. Vaikka lähteiden käyttö ja tutkimustietoon viittaaminen ei korostu tekstissä oikeastaan yhtään, se ei sinänsä haittaa sillä tekstin sisältö on lukijaa puhuttelevaa. Tekstin huolellinen lukeminen herättää lukijassa monia ajatuksia lääkehoidon ja terapian erityispiirteistä ja –mahdollisuuksista. Onko todellakin niin, että muutaman kerran laittomalla lääkkeidenkäytöllä on mahdollista saavuttaa parempia hoitotuloksia kuin usean vuoden koulutuksen käyneen ammattihenkilön ohjaamalla terapiaprosessilla? Miksi lääkkeet sitten ovat laittomia? Psykedeelilääkkeiden tutkijakunta yrittää tällä hetkellä kehittää laittomia lääkkeitä siihen suuntaan, että lääkkeen parantava vaikutus säilyy ennallaan mutta käytöstä aiheutuva mystinen kokemus saataisiin poistettua. Kaaron mukaan on myös mahdollista, että juuri tämä mystinen kokemus on päätekijä parantumisprosessin käynnistymisessä. Joko tai, hyvä uutinen on se, että asiaa on ruvettu tutkimaan tarkemmin. Ehkä tulevaisuudessa psykedeelilääkkeiden ja terapioiden vaikuttavimmat osa-alueet pystytään yhdistämään niin, että ne tuottavat entistäkin tehokkaampia hoitotuloksia.

Lähteet: http://www.hs.fi/tiede/aihe/janikaaronkolumnit/
http://www.hs.fi/tiede/a1416284769961
http://www.freeimages.com/photo/hide-your-children-1315725






1 kommentti:

  1. Miten tärkeää onkaan löytää hyviä kysymyksiä! Sieltä ne tutkimusaihiot kumpuavat. - Kati

    VastaaPoista