Kertomuksen vaarat – Kokemuspuhe, eksemplumin paluu
ja aikalaiskriittinen narratologia –projekti
on vuoden 2017 alussa alkanut kertomuksen tutkimiseen keskittynyt projekti.
Projektissa on mukana kuusi kertomuksentutkijaa, joista kaikista löytyy
perustavanlaatuiset esittelyt Kertomuksen
Vaarat - projektin blogissa. Tutkijat ovat tunnettuja omalla alallaan ja
heillä kaikilla oma erikoistumisensa projektissa. Esimerkiksi tutkijatohtori
Laura Karttunen tutkii kokemuksellisuutta ja tunteita kertomuksissa. Kun taas
dosentti Maria Mäkelä, projektin vetäjä on tajunnankuvauksen, realismin ja
kerronnan keinojen kehitykseen erikoistunut narratologi. Projektissa hän tutkii
eritoten sosiaalisessa mediassa liikkuvien tarinoiden edustuksellisuutta ja
normatiivisuutta. Projektissa toimivat tutkijat ovat: dosentti Maria Mäkelä, Laura
Karttunen (FT), Juha Raipola (FT), Tytti Rantanen (FM), Samuli Björninen (FM)
sekä Matias Nurminen (FM). Tämän virallisen tutkijakaartin lisäksi Kertomuksen Vaarat
– projektin blogissa näkyy myös vierailevia tähtiä, jotka lähestyvät blogin
teeman mukaisesti ilmiöitä sekä aiheita kertomuskriittisestä näkökulmasta.
Kertomuksen Vaarat – projekti on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tutkijat
kirjoittavat blogissaan haluavansa lisätä tietoutta arkipäivän kertomuksista ja
kriittisestä suhtautumisesta niin sanottuihin ”mallikertomuksiin”. Tieteen termipankki on määritellyt
”mallikertomuksen”, tai ammattikielellä ”eksemplum”, seuraavasti: ”Eksemplum on
opettavainen kertomus, jossa yksittäinen esimerkkitapaus edustaa laajempaa
moraalista ongelmaa ja sen ratkaisua” (Tieteen termipankki, 7.5.2019).
Kertomuksen
vaarat – projekti kysyy esimerkiksi mikä tekee sosiaalisessa mediassa
kiertävistä kertomuksista niin vaikuttavia? Mikä näissä kertomuksissa herättää
meissä niin vahvoja tunnereaktioita, että jaamme ne eteenpäin?
”Tavoitteenamme on työskennellä tiiviisti yhdessä ja
selvittää, miksi ja miten kertomuksesta on tullut hyvinvointia ja
yhteiskunnallista osallistumista määrittävä muoto, mitä riskejä tähän liittyy
ja miten tutkijat voivat lisätä kriittistä ymmärrystä kertomusmuodon voimasta
ja vaaroista.”
- Kertomuksen Vaarat – blogin esittelyteksti
(viitattu 5.5.2019)
Blogi
tekee tehtävänsä vaikuttamisessa ja tunteiden herättämisessä. Kirjallisuuden
opiskelijana narratologia, eli kertomuksen tutkiminen, on yksi
mielenkiintoisimmista kirjallisuuden alan tutkimussuuntauksista. Se, minkä
projekti nostaa hyvin esille on se, että narratologiantutkimuksen keinoja yleensä
sovelletaan vain kirjallisuudentutkimuksen kontekstissa vaikka sen voi helposti
laajentaa näinkin arkiselta tuntuvaan kertomukseen. Blogin tyyli on siisti,
helposti luettava ja selvästi kirjoittamisen ammattilaisen kirjoittama. Blogi
on kirjoitettu selkeällä suomella mutta persoonallisuus paistaa läpi eikä
teksti ole akateemisen kuivaa. Keskustelu pidetään avoimena, sillä sosiaalinen
media on tärkeässä asemassa kyseisessä projektissa. Se ikään kuin tarjoaa
keskustelunaloituksen ja pohjan lukijan omaan ajatteluun kertomuksista.
Blogi
tarjoaa ammattilaisten kuvauksen ja analyysin jostain todella
arkipäiväisestä, sosiaalisessa mediassa kiertäviä tarinoita ei ensiksi näe
kertomuksina. Blogitekstit ovat pelkkien blogitekstien lisäksi myös
tieteellistä tekstiä, mutta lähestyttävämpänä. Se on tarjoiltu massoille sekä
maallikoille helposti pureskeltavassa muodossa ja se myös opettaa meitä
varomaan kertomusta.
Valitsin
käsiteltäväksi blogitekstiksini Kertomuksen Vaarat – blogissa vierailleen Maria
Laakson kirjoituksen ”Mallikertomuksia Kapinallisille tytöille”. Maria Laakso
on kirjallisuudentutkija ja toimii tutkijatohtorina “Kirjallinen elämä,
kirjallisuuden ja arkipäivän rajankäyntiä”- nimisessä tutkimushankkeessa.
Laakso
analysoi blogitekstissään Good Night Stories for Rebel Girls (2016) kirjasarjan aloittamaa buumia, joka on saanut vahvan
seuraajan suomalaisessa kirjallisuuspiirissä. Laakson analyysi syventyy niin
ilmiön juuriin, mistä kaikki lähti ja mihin päädyttiin. Hän keskittyy myös
eritoten representaatioita lastenkirjallisuudessa sekä mikä on kunnollista
representaatiota. Hän pohjaa tekstissään paljon Feministiselle
tutkimussuuntaukselle sekä kertomustutkimukselle.
Kuten Laakso toteaakin
mallikertomuksilla on vahva pohja normatiivisuudelle sekä edustuksellisuudelle.
Eikä tämä ole poikkeus kapinallisten tyttöjen iltasaduissa. Kirja tarjoaa
normin ja mallin kapinallisille tytöille, poistaen pohdinnan näiden tarinoiden
ideologisista subteksteistä. Mikä esimerkiksi tekee Margaret Tatcherista
kapinallisen mallin tytöille hänen kuuluessa äärioikeisto-konservatiiviseen
liikkeeseen ja seuratessaan patriarkaalista mallia. Laakso nostaakin kertomuskriittisen huomion
asiasta. Kirjat helposti ahtaavat näiden naisidolien tarinat ennalta määrättyyn
mallikertomukseksi sopivaan muottiin vaikka niiden tarkoituksena oli lisätä
naiskuvan diversiteettiä kirjallisuuden kaanonissa.
Tekstinsä
lopussa Laakso toteaa myös arkisen elämän olevan joillekin sankarillista.
Joskus on sankarillista päästä ylös sängystä, tai jäädä sinne. Mielestäni tämä
on sitä radikaalia kapinallisuutta. Yhteiskunnan asettamien normien ja
500-vuotta vanhojen tabujen rikkominen. Aina mielenterveydellisten ongelmien
realistinen ja ei-romantisoitujen kuvauksien sekä sukupuolidiversiteetin
näyttäminen kaikissa sen kauniissa väreissä. Maailmassa on kuitenkin niin
moninaisia kapinallisia, joihin normit eivät sovi ja 2020-luvulle siirtyessä nämä kapinalliset kieltäytyvät vaikenemasta.
Lue lisää aiheesta:
Alkuperäinen
blogiteksti, Maria Laakso
”Was
Margaret Thatcher a ‘rebel girl’?”, Meagan Tyler, 16.10.2017.
Mistä
kaikki alkoi, ”The ugly truth of children’s books”
Lähteet:
Kertomuksen
Vaarat – projektin virallinen blogi, viitattu 7.5.2019
Eksemplum/Mallikertomuksen
määrittely, tieteen termipankki, viitattu 7.5.2019
Kiinnostava kirjoitus! Kuulin aikanaan uutisten kautta Good Night Stories for Rebel Girls -kirjoista. Vaikka erilaisten ihmisten representaatioita on hyvä tuoda esille, vaikutti kirjan toteutus osittain hieman keinotekoiselta. Kertomuksellisuudella saa hyvin herätettyä yleisön kiinnostuksen, ja tämän kiinnostuksen tuomaa vaikutusvaltaa tulisikin osata käyttää vastuullisesti.
VastaaPoista
VastaaPoistaTodella mielenkiintoinen kirjoitus! Minua on aikaisemminkin kiinnostanut narratologia sekä narratiivinen psykologia ja se, miten ihmiset luovat kertomuksia itsestä ja elämästä. Oli kiva saada tietää tästä mielenkiintoisesta projektista!