Aikalaiskriittisestä narratologiasta Kapinallisiin? tyttöihin - (O.Kirsikka-aho, Heidin ryhmä)

Kertomuksen vaarat – Kokemuspuhe, eksemplumin paluu ja aikalaiskriittinen narratologia –projekti on vuoden 2017 alussa alkanut kertomuksen tutkimiseen keskittynyt projekti. Projektissa on mukana kuusi kertomuksentutkijaa, joista kaikista löytyy perustavanlaatuiset esittelyt Kertomuksen Vaarat - projektin blogissa. Tutkijat ovat tunnettuja omalla alallaan ja heillä kaikilla oma erikoistumisensa projektissa. Esimerkiksi tutkijatohtori Laura Karttunen tutkii kokemuksellisuutta ja tunteita kertomuksissa. Kun taas dosentti Maria Mäkelä, projektin vetäjä on tajunnankuvauksen, realismin ja kerronnan keinojen kehitykseen erikoistunut narratologi. Projektissa hän tutkii eritoten sosiaalisessa mediassa liikkuvien tarinoiden edustuksellisuutta ja normatiivisuutta. Projektissa toimivat tutkijat ovat: dosentti Maria Mäkelä, Laura Karttunen (FT), Juha Raipola (FT), Tytti Rantanen (FM), Samuli Björninen (FM) sekä Matias Nurminen (FM). Tämän virallisen tutkijakaartin lisäksi Kertomuksen Vaarat – projektin blogissa näkyy myös vierailevia tähtiä, jotka lähestyvät blogin teeman mukaisesti ilmiöitä sekä aiheita kertomuskriittisestä näkökulmasta.

Kertomuksen Vaarat – projekti on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tutkijat kirjoittavat blogissaan haluavansa lisätä tietoutta arkipäivän kertomuksista ja kriittisestä suhtautumisesta niin sanottuihin ”mallikertomuksiin”.  Tieteen termipankki on määritellyt ”mallikertomuksen”, tai ammattikielellä ”eksemplum”, seuraavasti: ”Eksemplum on opettavainen kertomus, jossa yksittäinen esimerkkitapaus edustaa laajempaa moraalista ongelmaa ja sen ratkaisua” (Tieteen termipankki, 7.5.2019).

Kertomuksen vaarat – projekti kysyy esimerkiksi mikä tekee sosiaalisessa mediassa kiertävistä kertomuksista niin vaikuttavia? Mikä näissä kertomuksissa herättää meissä niin vahvoja tunnereaktioita, että jaamme ne eteenpäin?

”Tavoitteenamme on työskennellä tiiviisti yhdessä ja selvittää, miksi ja miten kertomuksesta on tullut hyvinvointia ja yhteiskunnallista osallistumista määrittävä muoto, mitä riskejä tähän liittyy ja miten tutkijat voivat lisätä kriittistä ymmärrystä kertomusmuodon voimasta ja vaaroista.”

- Kertomuksen Vaarat – blogin esittelyteksti (viitattu 5.5.2019)

Blogi tekee tehtävänsä vaikuttamisessa ja tunteiden herättämisessä. Kirjallisuuden opiskelijana narratologia, eli kertomuksen tutkiminen, on yksi mielenkiintoisimmista kirjallisuuden alan tutkimussuuntauksista. Se, minkä projekti nostaa hyvin esille on se, että narratologiantutkimuksen keinoja yleensä sovelletaan vain kirjallisuudentutkimuksen kontekstissa vaikka sen voi helposti laajentaa näinkin arkiselta tuntuvaan kertomukseen. Blogin tyyli on siisti, helposti luettava ja selvästi kirjoittamisen ammattilaisen kirjoittama. Blogi on kirjoitettu selkeällä suomella mutta persoonallisuus paistaa läpi eikä teksti ole akateemisen kuivaa. Keskustelu pidetään avoimena, sillä sosiaalinen media on tärkeässä asemassa kyseisessä projektissa. Se ikään kuin tarjoaa keskustelunaloituksen ja pohjan lukijan omaan ajatteluun kertomuksista.

Blogi tarjoaa ammattilaisten kuvauksen ja analyysin jostain todella arkipäiväisestä, sosiaalisessa mediassa kiertäviä tarinoita ei ensiksi näe kertomuksina. Blogitekstit ovat pelkkien blogitekstien lisäksi myös tieteellistä tekstiä, mutta lähestyttävämpänä. Se on tarjoiltu massoille sekä maallikoille helposti pureskeltavassa muodossa ja se myös opettaa meitä varomaan kertomusta.

Valitsin käsiteltäväksi blogitekstiksini Kertomuksen Vaarat – blogissa vierailleen Maria Laakson kirjoituksen ”Mallikertomuksia Kapinallisille tytöille”. Maria Laakso on kirjallisuudentutkija ja toimii tutkijatohtorina “Kirjallinen elämä, kirjallisuuden ja arkipäivän rajankäyntiä”- nimisessä tutkimushankkeessa.

Laakso analysoi blogitekstissään Good Night Stories for Rebel Girls (2016) kirjasarjan aloittamaa buumia, joka on saanut vahvan seuraajan suomalaisessa kirjallisuuspiirissä. Laakson analyysi syventyy niin ilmiön juuriin, mistä kaikki lähti ja mihin päädyttiin. Hän keskittyy myös eritoten representaatioita lastenkirjallisuudessa sekä mikä on kunnollista representaatiota. Hän pohjaa tekstissään paljon Feministiselle tutkimussuuntaukselle sekä kertomustutkimukselle. 

Kuten Laakso toteaakin mallikertomuksilla on vahva pohja normatiivisuudelle sekä edustuksellisuudelle. Eikä tämä ole poikkeus kapinallisten tyttöjen iltasaduissa. Kirja tarjoaa normin ja mallin kapinallisille tytöille, poistaen pohdinnan näiden tarinoiden ideologisista subteksteistä. Mikä esimerkiksi tekee Margaret Tatcherista kapinallisen mallin tytöille hänen kuuluessa äärioikeisto-konservatiiviseen liikkeeseen ja seuratessaan patriarkaalista mallia.  Laakso nostaakin kertomuskriittisen huomion asiasta. Kirjat helposti ahtaavat näiden naisidolien tarinat ennalta määrättyyn mallikertomukseksi sopivaan muottiin vaikka niiden tarkoituksena oli lisätä naiskuvan diversiteettiä kirjallisuuden kaanonissa. 

Tekstinsä lopussa Laakso toteaa myös arkisen elämän olevan joillekin sankarillista. Joskus on sankarillista päästä ylös sängystä, tai jäädä sinne. Mielestäni tämä on sitä radikaalia kapinallisuutta. Yhteiskunnan asettamien normien ja 500-vuotta vanhojen tabujen rikkominen. Aina mielenterveydellisten ongelmien realistinen ja ei-romantisoitujen kuvauksien sekä sukupuolidiversiteetin näyttäminen kaikissa sen kauniissa väreissä. Maailmassa on kuitenkin niin moninaisia kapinallisia, joihin normit eivät sovi ja 2020-luvulle siirtyessä nämä kapinalliset kieltäytyvät vaikenemasta. 

 Lue lisää aiheesta:

Alkuperäinen blogiteksti, Maria Laakso

https://kertomuksenvaarat.wordpress.com/2018/11/09/mallikertomuksia-kapinallisille-tytoille-vierailijablogissa-maria-laakso/

”Was Margaret Thatcher a ‘rebel girl’?”,  Meagan Tyler, 16.10.2017.

https://www.feministcurrent.com/2017/11/16/margaret-thatcher-rebel-girl/

Mistä kaikki alkoi, ”The ugly truth of children’s books”

https://www.youtube.com/watch?v=Z1Jbd4-fPOE

Lähteet:

Kertomuksen Vaarat – projektin virallinen blogi, viitattu 7.5.2019

https://kertomuksenvaarat.wordpress.com/

Eksemplum/Mallikertomuksen määrittely, tieteen termipankki, viitattu 7.5.2019

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:exemplum