“Ota kuppi kuumaa ja istahda pöytään. Café Voltaire on sielua virkistävä kohtaamispaikka.”
Café Voltaire on nykykirjallisuuteen painottuva blogi, jossa kirjallisuutta esitellään lukukokemusten ja kirja-arvioiden muodossa sekä keskustellaan nykyihmisen tilanteesta maailmassa kirjallisuudesta nousevien ilmiöiden pohjalta. Blogia luonnehditaan virtuaalisena kirjallisuuskahvilana, jota emännöi toimittaja ja kirjallisuudentutkija Päivi Brink.
Blogin erityispiirteenä on kuukausittain ilmestyvä palsta nimeltään Professoripooli, jossa kuuden, kirjallisuustieteen professoreista koostuva, joukko jakavat lukukokemuksiaan, arvostelevat omien mielipiteidensä pohjalta nyky- ja maailmankirjallisuutta sekä kommentoivat esimerkiksi kirjallisuuden ilmiöitä tai kirjallisuuspolitiikka. Palstan ideana on esitellä maailmankirjallisuuden klassikkoteoksia sekä jakaa innostusta ja edistää hienojen lukukokemusten syntymistä kuten Professoripoolin esittelyssä mainitaan.
Vaikka blogin sisällön paino on selvästi Professoripooleissa, voi jokainen halutessaan jakaa oman lukukokemuksensa tai kirja-arvostelunsa lähettämällä tekstinsä blogiin julkaistavaksi. Café Voiltaire - blogia voisi siis luonnehtia nyky- ja maailmankirjallisuuden asiantuntijablogiksi, jossa teoksiin perustuvat argumentit ja kirjallisuudesta nousevat näkökulmat eivät perustu tutkimustietoon vaan jokaisen kirjoittajan omiin lukukokemuksiin sekä mielipiteisiin, mikä tekeekin blogista mielenkiintoisen sitä lukevalle.
Erityisen kiinnostavaa blogissa on asiantuntijoiden analyysit kirjallisuudesta ja keskustelu kirjoitusten pohjalta. Keskustelun aiheina ovat yleensä mielipiteet arvioidusta kirjasta tai kirjailijasta.Sekä blogitekstit että kommentit ovat asiatyylisiä. Tekstit perustuvat asiantuntijoiden mielipiteisiin ja kirjallisuuden tuntemukseen. Blogin kirjoitukset ovat arvosteluja.
Lähitarkasteluun valikoitui Joel Kuortin kirjoittama arvostelu Anna Ekbergin teoksesta Salattu Nainen. Arvostelu ei ole osa kuukausittain ilmestyvää Professoripoolia, vaan Kuortti on vieraileva kirjoittaja, jonka erityisosaamista englannin kielen professorina on postkoloniaalinen kirjallisuudentutkimus sekä intialainen diasporinen kirjallisuus.
Tekstin keskeinen väite on, että kirjailijan oikea sukupuoli välittyy teoksesta pseudonyymistä huolimatta. Kirjoittajan mukaan asia tulee ilmi muun muassa hahmojen epäuskottavuutena. Lähteitä ei ole käytetty, vaan kirjoittaja perustaa tekstin omaan lukukokemukseensa sekä mielipiteisiinsä. Tekstin aihe on mielenkiintoinen ja argumentit on perusteltu hyvin. Kirjoittaja kuitenkin kertoo ehkä liian vähän itse teoksesta, eikä arvostelu välttämättä riitä houkuttelemaan lukijaa kyseisen kirjan äärelle.
Hei, Vilma ja Anniina!
VastaaPoistaOlette saaneet aikaan hyvän verkkotekstin. Käytätte tekstissä hyvin linkkejä ja kuvaa apuna. Kuva kiinnittää huomion ja on hauska. Se yhdessä aloittavan sitaatin kanssa luo tunnelman, jota vasten blogia alkaa peilata.
Kirjoituksestanne tulee selkeä kuva blogista, ja se vaikuttaa kuvauksenne perusteella monipuoliselta ja kiinnostavalta!
Valitsemanne postaus vaikuttaa näkökulmaltaan mielenkiintoiselta. Olisi ollut vielä mukava kuulla hieman enemmän teidän mietteitänne postauksessa esitetyistä argumenteista. Voiko teidän mielestänne sukupuolen erottaa pseudonyymin takaa? Ehkä tekstiä olisi siis vielä voinut hieman jatkaa. Blogeissa yleisöä usein kiinnostaa juuri kirjoittajan oma näkökulma, joten omia ajatuksianne olisi voinut vielä lisätä.
Kaiken kaikkiaan tekstinne on tyylikäs kokonaisuus, jota olisi voinut lukea vielä vähän pidemmästikin!
Terveisin
Ellinoora
Hei,
PoistaKiitos kommentista. Olisimme myös omasta mielestä voineet tuoda esiin enemmän omia ajatuksia ja pohdintaa näkökulmaamme. Mielestämme sukupuolen erottaminen pseudonyymin takaa on mahdollista, jos siitä on tietoinen. Tai ainakin kirjailijan sukupuolen erottaminen on haastavaa, jos ei tiedä pseudonyymistä.
- Vilma ja Anniina
Blogitekstissä huomioni kiinnittyi ensimmäisenä kuvaan koirasta, mikä sai mielenkiintoni itse tekstiä kohtaan heräämään. Tekstin seuraaminen oli helppoa kielen ja selkeän rakenteen vuoksi. Oli mukava kuulla myös omista ajatuksianne alkuperäisestä blogitekstistä. Nämä ajatukset oli saatu hyvin yhdistettyä osaksi muuta tekstiänne.
VastaaPoista-Noora
Kuva teksteineen aloittaa tämän kirjoituksen myötätuntoisesti, tavallaan jo hyvä mieli ennen kuin aloittaa lukemaankaan!
VastaaPoistaItse kirjoitus on tyyliltään myös miellyttävän monipuolista, käytetyt lihavoinnit, kursiivit ja alleviivaukset selkeyttävät ja luovat kuvan että kirjoitukseen on todella panostettu.
Tekstistä ilmenee selkeästi minkä tyyppinen blogi Café Voltaire on ja hyvin eritelty myös sen sisältöä sekä minkälaisia henkilöitä siellä käy kirjoittamassa.
T. Joel