Otimme tarkasteluun Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämän Kotus -blogin, jossa kirjoittajat
keskittyvät kirjoittamaan, kommentoimaan ja analysoimaan kielen ilmiöitä, kuten erilaisia
kielenkäyttö tilanteita ja sanastoa. Kirjoittajina toimivat pääsääntöisesti Kielten keskuksen
asiantuntijat, mutta osa blogiteksteistä on vierailevien asiantuntijoiden, kuten kieltenopettajien,
kielitieteilijöiden- ja tutkijoiden sekä kääntäjienkin, kirjoittamia.
keskittyvät kirjoittamaan, kommentoimaan ja analysoimaan kielen ilmiöitä, kuten erilaisia
kielenkäyttö tilanteita ja sanastoa. Kirjoittajina toimivat pääsääntöisesti Kielten keskuksen
asiantuntijat, mutta osa blogiteksteistä on vierailevien asiantuntijoiden, kuten kieltenopettajien,
kielitieteilijöiden- ja tutkijoiden sekä kääntäjienkin, kirjoittamia.
Blogilla ei varsinaisesti ole tiettyä, rajattua kohderyhmää, vaan se on suunnattu kaikille kielestä
ja sen ilmiöistä kiinnostuneille. Blogin taustalla on ajatus tarjota ihmisille luonteva ja helppo
ympäristö keskustella ja kommentoida kielen ja sen käytön herättämistä kysymyksistä. Kirjoittajat
haluavat edistää lukijan kielitietoisuutta.
ja sen ilmiöistä kiinnostuneille. Blogin taustalla on ajatus tarjota ihmisille luonteva ja helppo
ympäristö keskustella ja kommentoida kielen ja sen käytön herättämistä kysymyksistä. Kirjoittajat
haluavat edistää lukijan kielitietoisuutta.
Blogi avaa silmät sille, kuinka monista eri näkökulmista ja aiheista kieltä ja sen käyttöä voi
analysoida ja tarkastella. Aiheina ovat muun muassa kieltenopetuksen tilanteet, sanastolliset
aspektit ja kirjallisuus.. Kirjoittajat kommentoivat asioita lähinnä omien havaintojensa ja
kokemustensa pohjalta ja liittävät aiheen ja näkökulman omaan arkeensa. Tämä tekee
kirjoitusten teksteistä kerronnallisia.Blogin postaukset eivät ole herättäneet erityisemmin
keskustelua tai saaneet aikaiseksi suurta kommenttien tulvaa. Yhteiskuntaa koskettavat aiheet,
esimerkiksi kielten opetus kouluissa, herättävät kuitenkin kantaaottavaa keskustelua. Lähinnä
kommenteissa kuitenkin kysellään tarkennuksia postauksissa käsiteltyihin asioihin.
analysoida ja tarkastella. Aiheina ovat muun muassa kieltenopetuksen tilanteet, sanastolliset
aspektit ja kirjallisuus.. Kirjoittajat kommentoivat asioita lähinnä omien havaintojensa ja
kokemustensa pohjalta ja liittävät aiheen ja näkökulman omaan arkeensa. Tämä tekee
kirjoitusten teksteistä kerronnallisia.Blogin postaukset eivät ole herättäneet erityisemmin
keskustelua tai saaneet aikaiseksi suurta kommenttien tulvaa. Yhteiskuntaa koskettavat aiheet,
esimerkiksi kielten opetus kouluissa, herättävät kuitenkin kantaaottavaa keskustelua. Lähinnä
kommenteissa kuitenkin kysellään tarkennuksia postauksissa käsiteltyihin asioihin.
Vaikka blogi käsitteleekin kielitieteellisiä aihealueita ja ilmiöitä, eivät kirjoittajat kuitenkaan viittaa
tehtyihin tutkimuksiin juuri lainkaan. Ennemminkin he hyödyntävät eri lähteistä löytämiään
artikkeleita johdattamaan omaan aiheeseensa ja näkökulmaan.
tehtyihin tutkimuksiin juuri lainkaan. Ennemminkin he hyödyntävät eri lähteistä löytämiään
artikkeleita johdattamaan omaan aiheeseensa ja näkökulmaan.
Postauksilla ei varsinaisesti oteta kantaa asioihin, toki poikkeuksiakin on, vaan kirjoittajat
haluavat tuoda esiin havaitsemiaan kielellisiä ja kieleen liittyviä ilmiöitä.
haluavat tuoda esiin havaitsemiaan kielellisiä ja kieleen liittyviä ilmiöitä.
Otimme lähempään tarkasteluun Vesa Heikkisen blogipostauksen Paljon puhetta vihapuheesta,
sillä aihe on ajankohtainen. Vihapuheesta haluttaisiin päästä eroon, mutta onko se mahdollista,
jos emme osaa edes määritellä, mitä vihapuhe on? Onko sitä ylipäätään mahdollista määritellä?
sillä aihe on ajankohtainen. Vihapuheesta haluttaisiin päästä eroon, mutta onko se mahdollista,
jos emme osaa edes määritellä, mitä vihapuhe on? Onko sitä ylipäätään mahdollista määritellä?
Postauksessaan Paljon puhetta vihapuheesta Vesa Heikkinen nostaa esiin vihapuheiden
tulkinnanvaraisuuden ja legitiimin määrittelyn vaikeuden. Vihapuhe voi lähteä liikkeelle vain
sanoihin takertumisesta. Vihapuhe, kuten, mikä tahansa puhe, tuotetaan aina jossakin kontekstissa,
joka vaikeuttaa vihapuheen määrittelemistä. Jos taas ei voida yksiselitteisesti tunnistaa vihapuhetta,
ei siihen puuttuminen eikä sen tuomitseminen ole helppoa. Heikkinen huomauttaa, että vaikka
puhuja tai kirjoittaja voi tuottaa vihamerkityksiä, aina viha ei välttämättä ole puheessa
tarkoituksellista: lukija tai kuulija voi myös tulkita virheellisesti vihamerkityksiä.
(Heikkinen, V. Kotus-blogi.)
tulkinnanvaraisuuden ja legitiimin määrittelyn vaikeuden. Vihapuhe voi lähteä liikkeelle vain
sanoihin takertumisesta. Vihapuhe, kuten, mikä tahansa puhe, tuotetaan aina jossakin kontekstissa,
joka vaikeuttaa vihapuheen määrittelemistä. Jos taas ei voida yksiselitteisesti tunnistaa vihapuhetta,
ei siihen puuttuminen eikä sen tuomitseminen ole helppoa. Heikkinen huomauttaa, että vaikka
puhuja tai kirjoittaja voi tuottaa vihamerkityksiä, aina viha ei välttämättä ole puheessa
tarkoituksellista: lukija tai kuulija voi myös tulkita virheellisesti vihamerkityksiä.
(Heikkinen, V. Kotus-blogi.)
Heikkinen on tuonut tekstiinsä kommentteja sisäministeri Paula Risikolta, poliisiylijohtaja Seppo
Kolehmaiselta sekä Helsingin nettipoliisien esimies Jarmo Heinoselta, mikä luo kuvan hyvästä
taustatyöstä ja aiheeseen perehtymisestä. Varsinaisia ratkaisuja vihapuheen määrittelyn
ongelmaan Heikkinen ei juurikaan tarjoa.
Kolehmaiselta sekä Helsingin nettipoliisien esimies Jarmo Heinoselta, mikä luo kuvan hyvästä
taustatyöstä ja aiheeseen perehtymisestä. Varsinaisia ratkaisuja vihapuheen määrittelyn
ongelmaan Heikkinen ei juurikaan tarjoa.
Lähteet:
Kotus -blogi:
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi (katsottu 27.3.2019)
Vesa Heikkisen postaus: https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/vesa_heikkinen/paljon_puhetta_
vihapuheesta.22000.blog (katsottu 27.3.2019)
vihapuheesta.22000.blog (katsottu 27.3.2019)
Kuvat: https://pixabay.com/fi/
Mielenkiitoinen aihe varsinkin näin kieltenopiskelijan näkökulmasta. Ei ole aiemmin tullut ajatelleeksi, kuinka vaikeaa vihapuhetta voi olla määritellä, jotta siitä päästäisiin eroon. Kyseisestä blogista saa hyvän kuvan ja blogi vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta.
VastaaPoistaMielenkiintoinen ja tärkeä aihe, josta pitäisi yleisestikkin keskustella enemmän. Blogiteksti herätti pohtimaan vielä lukemisen jälkeenkin vihapuhetta ja sen määrittelemisen ongelmia. Blogi johon tutustuitte vaikuttaa mielenkiintoiselta ja tutustumisen arvoiselta.
VastaaPoistaVihapuheesta on ollut paljon keskustelua julkisuudessa, muun muassa Helsingin Sanomat kirjoitti laajahkon jutun kunnianloukkauksesta keväällä. Jutussa kerrottiin, että rasistiksi kutsuminen on kunnianloukkaus, vaikka haukuttava olisikin rasisti. Olisi ollut kiinnostava kuulla lisää Heikkisen sekä teidän omista näkemyksistä aiheeseen. Tulisiko teistä luoda jokin määritelmä sille, mikä on vihapuhetta, vai johtaisiko se esimerkiksi vain juuri ja juuri näiden rajojen kiertämiseen?
VastaaPoistaHyvä kirjoitus pinnalla olevasta aiheesta. Vihapuhe on mielenkiintoinen asia juurikin sen määrittelemisen ongelmallisuuden vuoksi.
VastaaPoistaHyvin jäsennelty ja selkeä teksti!
VastaaPoistaKielen monipuolisuus ja monitulkintaisuus on kyllä tosi mielenkiintoinen ja hankala asia. Tunnen yhden tyypin joka joutui kahnaukseen somessa julkisuuden henkilön kanssa, postattuaan häntä vastaan "vihapuhetta". Kyseessä oli tuttuni puolesta satiirinen kritiikki, mutta se oli tulkinnanvarainen, kuten tässä tekstissänne huomautatte. Varsinkin netin villissä lännessä on helppoa takertua toisen sanojen pienimpiinkin yksityiskohtiin ja syyttää vihapuheesta, vaikka kyseessä olisi vain kritiikki tai arkinen sättiminen.
Pistää pohtimaan onkohan vihapuhe ollut yhtä pinnalla ennen nettiä? Ja kuinka helppoa jonkin vihapuheeksi julistaminen on ollut?
Kuvailette blogia mielenkiintoisesti. Aihe kiinnostaa etenkin kielten opiskelijoita ja ylipäätään kielistä kiinnostuneita. Omaa pohdintaa ei oikein löydy tekstistä. Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä itse olette mieltä aiheesta ja oletteko törmänneet ilmiöön?
VastaaPoista