Matematiikan (asenteiden) laskuongelma ( Veera L.)

Matematiikan opetus on koskettanut meitä jokaista suomalaista oman kouluhistoriamme aikana. Oppilaissa matematiikka herättää monenlaisia tunteita: onnistumisia, pettymyksiä, ahaa-elämyksiä, turhautumista. Aikuisiässä toiset käyttävät matematiikkaa päivittäin työtehtäviin, toiset tarvitsevat sitä lähinnä miettiessään, mitä lähikaupan ostokset maksavat. Matematiikkaan ja sen opetukseen liittyy monia asioita, jotka vaativat pohdintaa ja keskustelua, ja ehkä jopa muutosta yhteiskunnassamme. Näitä asioita on tuotu mielenkiintoisesti esiin Peruskoulupesula- blogissa.

Peruskoulupesula on matematiikan opettaja ja tutkija Laura Tuohilammen vuonna 2012 aloittama blogi. Tuohilampi itse kuvailee Peruskoulupesula-blogin sisältävän keskustelua koulusta, koulutuksesta ja näiden tulevaisuudesta. Hän ottaa kantaa verkkoteksteissään yhteiskunnallisesti esillä oleviin asioihin. Blogissa määritellään sen olevan “Foorumi jokaiselle “koululaiselle”- näkökulmasta riippumatta”.

Tuohilammen verkkotekstit ovat kannanottoja ajankohtaisiin koulutusta koskeviin julkaisuihin. Useat hänen teksteistään ovat kommentteja esimerkiksi keskusteluihin netin keskustelupalstoilla tai Facebookissa, paneelikeskusteluihin matematiikan opetuksen päivillä sekä lehtien artikkeleihin ja (mielipide)kirjoituksiin. Lisäksi verkkoteksteissä esiintyy mielenkiintoisia esimerkkejä hänen omista kokemuksistaan opetustilanteista, hänen omasta lapsuudestaan ja hänen omista lapsistaan. Verkkotekstien joukosta löytyy myös vinkkejä vastavalmistuneelle opettajalle työelämään siirtyessä sekä ekaluokkalaisen vanhemmille. Näiden lisäksi toisten kirjoittajien tekstejä on julkaistu blogissa. Tämä vaihtelu verkkotekstien aiheissa ja lähtökohdissa tuo blogiin erilaisia, mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä näkökulmia.

Tuohilampi ottaa taitavasti esille erilaisia pinnalla olevia hänen omaan alaansa, matematiikan opetukseen liittyviä asioita. Otsikoilla hän onnistuu käymään jo suoraan asian ytimeen, mikä herättää lukijan mielenkiinnon. Tuohilampi viittaa kattavasti eri lähteisiin, ja lähdeviitteet on asianmukaisesti ilmaistu, jolloin lukija pääsee helposti käsiksi alkuperäisiin lähteisiin. Hän perustelee väitteensä ja mielipiteensä taitavasti sekä asettaa lukijalle kysymyksiä ja haastaa hänet kyseenalaistamaan väitettyjä tietoja. Hänen kirjoituksissaan näkyy intohimo saada lukija ajattelemaan yhteiskunnassa vallitsevia ongelmia koskien peruskoulu(opetust)a. Verkkotekstien aihepiiri ulottuu laajalle, ja sen monipuolisuudesta löytyy luettavaa jokaiselle meistä, joka joskus on pohtinut matematiikan opetuksen tarpeellisuutta ja tärkeyttä. Omasta mielipiteestä huolimatta.

Verkkotekstissä Yhdeksän vuotta - ja vihana Tuohilampi lähestyy kuvailevan “muistelman” kautta Opetushallituksen vasta julkaisemaa raporttia pitkittäistutkimuksesta, jossa on tutkittu matematiikan oppimistuloksia ja asenteita sekä niiden muutosta. Tutkimuksen tuloksena on, että asenteet romahtavat peruskoulun aikana. Tekstin väite ja siihen pohjautuvat lähteet  löytyvät vasta aivan tekstin lopusta, mutta Tuohilampi pohjustaa tätä kuvaillen tarinamuotoisesti siitä, kuinka asenteet matikkaa kohtaan peruskoulussa voisivat muotoutua. Rivien välistä täytyy lukea eri tekijöitä, jotka vaikuttavat asenteiden muodostumiseen. Mielestäni tämä Tuohilammen lähestymistapa yhteiskunnallisesti merkittävään ongelmaan on mielenkiintoinen. Teksti on kirjoitettu lukijalle sinä-muotoa käyttäen, mikä ainakin minussa herättää uteliaisuutta lukea tarina loppuun, jotta saisi tietää “miten MINUN käy”. Tuohilampi onnistuu tuomaan kantansa läpi sanomatta sitä täysin suoraan. Teksti herättää kokonaisuudessaan pohtimaan sitä, kuinka Suomen kouluissa matematiikan oppimista ja ymmärtämistä ei pidetä tärkeänä, vaan keskitytään lähinnä siihen, että se peruskoulumatematiikka saadaan suoritettua läpi. Näihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota, sillä matematiikkaa ei opiskella vain peruskoulun päättötodistuksen (hyväksyttyä) arvosanaa varten, vaan koko elämää varten.