Tiedätkö kenet syöt? (Hanna K.)

Valitsin tarkasteltavakseni Syötäväksi kasvatetut -blogin, jonka kirjoitusten aiheena on tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa. Blogin kirjoittaja, toimittaja Elina Lappalainen, on aidosti huolissaan siitä, että tuotantoeläimet eivät pääsääntöisesti saa mahdollisuutta elää lajityypillistä elämää ennen ruokapöytään päätymistään. 

http://images.cdn.fotopedia.com/flickr-4965542605-original.jpg

Lappalainen tekee tärkeää työtä puolustamalla eläinten oikeuksia ja tuomalla esiin tapoja, joilla näitä oikeuksia jatkuvasti rikotaan. Lappalainen syö itsekin lihaa, mikä mielestäni on ehkä hieman yllättävää. Tällä valinnallaan hän kuitenkin pystyy tekemään kestävämpiä valintoja ja toimimaan itse perustellummin eettisen lihantuotannon puolestapuhujana.

Lappalainen kirjoittaa uskottavasti ja yllättävänkin objektiivisesti. Kirjoitukset tuntuvat perustuvan faktoihin ja tutkimustietoon. Myös lainsäädäntö näyttää olevan kirjoittajalle tuttua. Blogitekstien lomaan on linkitetty paljon lisätietoa kulloiseenkin käsiteltävään aiheeseen liittyen. Blogia ei siis ole kirjoitettu pelkästään fiilispohjalta, joten teksti ei ole kiihkoilevaa. Kaikesta kuitenkin paistaa läpi kirjoittajan aito huoli tuotantoeläinten nykyisistä elinolosuhteista.

http://images.cdn.fotopedia.com/6nf9pniglhbor-Z0a5BK1k17A-original.jpg

Moneen muuhun seuraamaani blogiin verrattuna Lappalaisen blogikirjoitukset ovat verrattain pitkiä. Tämä tekee blogista paikoittain vaikeasti luettavan; mikäli lukija ei ole aiheesta todella kiinnostunut, lukeminen saattaa helposti jäädä kesken. Uusia kirjoituksia julkaistaan tällä hetkellä suhteellisen harvoin, aiempi julkaisuväli on ollut noin kerran viikossa. Mielestäni tämä ei välttämättä ole huono asia, koska julkaisemalla harvemmin kirjoittajan on mahdollista perehtyä tarkasti yksittäisen kirjoituksen aiheeseen, ja siten sisällyttää kirjoitukseen paljon painavaa asiaa.
 
Toimittaja-Lappalainen armahtaa kuluttajia heidän tekemistään “vääristä” valinnoista kritisoimalla mediaa siitä, että sillä ei ole tarjota kuluttajille oikeaa tietoa ruoan tuotantotavoista. Hänen mukaansa toimittajien vastuulla tulee olla tiedon ja ymmärryksen lisääminen, ei ainoastaan muiden tekemistä havainnoista raportoiminen. Lappalainen siis osaa myös tarkastella kriittisesti itseään oman ammattikuntansa edustajana.

http://images.cdn.fotopedia.com/charlottes-2uRy7Wm52rg-original.jpg

Näin joulun lähestyessä haluaisin nostaa esille Lappalaisen kirjoituksen "Näin eli joulukinkkusi – 5 sian elämän suurinta ongelmaa" joulukuulta 2012. Kirjoituksessaan hän listaa porsaiden kasvatukseen liittyviksi ongelmiksi porsaskuolemat, kastroinnin,  emakkohäkit, hännänpurennan sekä ahtauden ja virikkeettömyyden. Asiaan perehtymättömälle erityisesti kastroimisen todellinen julmuus tulee yllätyksenä.

Lappalainen käyttää videota havainnollistavana esimerkkinä sikojen epäeettisestä kohtelusta ja viittaa lisäksi sekä Maaseudun tulevaisuus -verkkolehden artikkeliin että omassa blogissaan aiemmin julkaistuun kirjoitukseen. Kirjoituksessa mainituille tilastollisille tiedoille esim. porsaskuolemien lukumäärästä ja sikojen hännänpuremisen prosentuaalisesta osuudesta Lappalainen ei kuitenkaan kerro saati linkitä mitään lähdettä. En epäile, ettei kerrotut luvut olisi faktatietoa mainituista asioista, mutta kriittisen lukijan silmissä tekstin uskottavuus hieman kärsii.

http://images.cdn.fotopedia.com/flickr-854332744-original.jpg

Vaikka olen aina kunnoittanut eläinten oikeutta eettiseen elämään, en koe oikeastaan olevani erityisen eläinrakas ihminen. Tästä huolimatta Lappalaisen kirjoituksia lukiessani empatiantuntoni tuotantoeläimiä kohtaan väistämättä herää. Suosittelenkin Syötäväksi kasvatetut -blogiin tutustumista ennen kaikkea kaikille kaltaisilleni, jotka eivät ole aiemmin tulleet pohtineeksi, miten syömämme ruoka on oikeasti päätynyt kauppojen hyllyille.