sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Rakkaus ei ole tunne - vai onko? (Pekka R.)

Aalto-yliopiston ja Filosofian Akatemian filosofian tutkija ja kouluttaja Lauri Järvilehto kirjoittaa blogissaan ”Ajattelun ammattilainen”, että rakkaus ei ole tunne, vaan päätös. Hänen mielestään rakkauteen kyllä liittyy tunteita, kuten ihastumista ja intohimoa, mutta lopulta rakkaus on päätös, autenttinen halu sitoutua toiseen ihmiseen. Tässä siis ainoastaan yksi esimerkki mukaansatempaavista teksteistä, joita käsittelemästäni blogista löytyy runsaasti.


Lauri Järvilehto


                                  Järvilehto on tietoteoriasta Jyväskylän yliopistossa filosofian tohtoriksi väitellyt tutkija, joka kirjoittaa useampaakin blogia, joista hänen henkilökohtainen bloginsa ”Ajattelun ammattilainen” on noussut kaikista suosituimmaksi. Blogissaan Järvilehto kirjoittaa häntä itseään kiinnostavista aiheista, kuten ajankohtaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, tekemistään havainnoista tai kuuluisien kirjoittajien tekemien julkaisujen pohjalta käymästään keskustelusta. Esimerkkiotsikoita ovat vaikkapa ”Tehdään Himasenpieksännästä uusi kansallislaji”, ”Jalkatyötä ja päätyötä” ja ”Kaikki ovat oikeasti vähän outoja”. Järvilehto käyttää otsikoinnissa usein lievää provosointia ja otsikoista paistaa humoristinen ote käsiteltävään aiheeseen.

Ajattelun ammattilainen

                             Nimensä mukaisesti blogi käsittelee myös ajattelun merkityksiä. Kirjoittajan oma filosofian tutkijan rooli välittyy lukijalle nopeasti, mutta ”Ajattelun ammattilainen” ei ole kuitenkaan filosofiaan vähemmän perehtyneillekään liian vaikealukuista tai -selkoista, sillä esimerkit ja ajatukset on perusteltu hyvin myös arkiajatteluun sopiviksi. Toki filosofiaa enemmän tuntevat ja tietävät saanevat blogista enemmän irti, mutta Järvilehto kirjoittaa blogiaan hyvin yleistiedollakin ymmärrettävässä muodossa.
                             ”Ajattelun ammattilainen” on ajankohtainen, nuorekas ja filosofiasta sekä ajattelusta kiinnostuneille soveltuva kirjoittajansa ajatusvirta, jota lukiessa kokee helposti useita ahaa-elämyksiä. Kirjoittajana Järvilehto on kiinnostava, taitava ottamaan lukijansa huomioon ja hän kirjoittaakin usein varsin vaikeaselkoiseksi mielletystä filosofiasta ymmärrettävästi ja kiinnostavasti. Blogilla on lähes 4000 sähköpostitilaajaa ja todennäköisesti moninkertaisesti enemmän lukijoita.
                            
Ajattelun ammatillisuus

                              Omasta mielestäni Järvilehdon blogin tavoitteena on tuoda kirjoittajalleen mahdollisuus julkaista omia näkemyksiään ja kokemuksiaan myös vähän vähemmän virallisessa muodossa, tutkijan tekemät julkaisut kun vaativat usein pitkällisen taustatyön ja raskaan kirjoitusprosessin. Blogi pyrkii myös tuomaan esiin tuoreita näkökulmia filosofian tutkimuskentältä, herättämään ihmiset ajattelemaan ympäröiviä ilmiöitä esimerkiksi yhteiskunnassa uudella tavalla ja tuo myös arkiajatteluun uudenlaisia suhtautumistapoja asioihin, joita pidämme usein itsestäänselvyyksinä. Lähdeaineistonaan kirjoituksissaan Järvilehto käyttää filosofeja Sokrateesta Pekka Himaseen, mediassa julkaistuja artikkeleita, henkilökohtaisesti itse tuntemiensa henkilöiden julkaisuja sekä häntä itseään kiinnostavaa kirjallisuutta.
                             Kirjoitustyyli blogissa on mediaa syvällisempi ja kriittisempi, asioihin perehtyvä ja keskusteleva. Tieteellisenä blogina kirjoittaja ei kaikissa kirjoituksissaan viittaa tieteellisiin lähteisiin, esimerkiksi henkilökohtaisista kokemuksistaan ja näkemyksistään kirjoittaessa Järvilehto ei käytä viittauksia, vaan esittää ajatukset juuri ominaan. Asiantuntemuksensa ja tutkijan asemansa kautta kirjoittaja kuitenkin säilyttää auktoriteettinsa ja vakuuttavuutensa lähdeviittausten puuttumisesta huolimatta. Järvilehto kirjoittaa blogissaan mielellään myös sellaisten ajattelijoiden julkaisuista, jotka hän on itse henkilökohtaisesti tavannut, sillä keskustelu kasvotusten kirjoittajan kanssa luo teksteille täysin uuden ulottuvuuden.

Ajatuksia ajattelun ammattilaisesta

                             Järvilehto osallistuu tekstiensä kommenttiosiossa syntyvään keskusteluun myös omilla kommenteillaan ja todennäköisesti moderoi itse, millaista keskustelua haluaa blogissaan käytävän. Kirjoitusten aiheet vaihtelevat laidasta laitaan ja niistä käytävän keskustelun aktiivisuus on usein sidoksissa aiheeseen, sillä esimerkiksi alussa mainitsemani teksti ”Rakkaus ei ole tunne” on kerännyt 27 kommenttia, kun esimerkiksi teksti ”Filosofian Suurista Kysymyksistä” on kerännyt kolme kommenttia.
                             Kommenteissa lukijat voivat tuoda esille omia näkemyksiään, kommentoida kriittisesti ja käydä myös keskinäistä keskustelua Järvilehdon esiin nostamasta aiheesta. Esimerkin rakkauskeskustelu on saanut monet lukijoista käsittelemään heidän henkilökohtaista rakkauselämäänsä ja tuomaan omakohtaisten kokemusten kautta esille joko Järvilehdon kirjoitusta tukevia tai vastustavia näkemyksiään.

Rakkaus ei ole tunne – vai onko?

                             Tekstissään ”Rakkaus ei ole tunne” Lauri Järvilehto väittää otsikkonsa mukaisesti, että rakkaus ei ole tunne, vaan päätös. Hän kyllä myöntää, että rakkauteen liittyy myös tunteita, kuten ihastusta ja intohimoa, mutta hän kirjoittaa, että rakkaudessa on kyse ennen kaikkea päätöksestä. Esimerkkinä kirjoittaja käyttää vihkiseremoniaa, jossa ”pappi ei kysy - - ’onko hyvä fiilis?’ Hän kysyy: ’tahdotko?” Järvilehto argumentoi esimerkiksi vetoamalla auktoriteettiin, kun hän siteeraa Applen edesmennyttä perustajaa Steve Jobsia ”työ voi olla yksi elämän suurista rakkaustarinoista”.
                             Suurimpana ja kirkkaimpana rakkauden osoituksena kirjoittaja pitää valmiutta kuolla toisen puolesta ja kirjoittajan mielestä tarvitsemme lisää rakkautta, tahtoa ja lisää halua jatkaa, vaikka sattuisi. Argumentointi on henkilökohtaisia näkemyksiä sisältävä, tunteisiin vetoava ja yleisesti hyväksyttyjä käsityksiä kyseenalaistavaa, lähinnä kirjoittajan omiin kokemuksiin perustuvaa kirjoittamista. Varsinaisia lähteitä Järvilehto ei käytä lainauksia lukuun ottamatta. Tekstinsä kirjoittaja päättää mietevirkkeeseen ”Rakkaus on päätös antautua toiselle. Ja rakentaa vuosi vuodelta yhdessä parempaa.”
                             Teksti on verkkotekstille ominaiseen tapaan tiivis, ajatuksia herättävä, asiallinen, puhutteleva, ajankohtainen, universaali, vaikuttava ja voimakas. Siitä on helppo käydä keskustelua, sillä jokaisella on jonkinlainen mielipide ja käsitys siitä, mitä rakkaus on ja miten itse kokee rakkauteen liittyvät asiat. Kirjoittajan kanssa olisi varmasti mielenkiintoista käydä keskustelua aiheesta, sillä rakkaudesta on niin paljon erilaisia näkemyksiä, kokemuksia, oletuksia ja muita kiinnostavia elementtejä, joita Järvilehto ei ole tekstiinsä liittänyt sen tiiviyden varmistamiseksi.
                             Voisin mielelläni kommentoida tekstiä myös julkisesti, sillä siitä syntyvä keskustelu voi periaatteessa jatkua loputtomasti, sillä jokaisen henkilökohtaiset näkemykset rakkaudesta ovat kuin kiistämättömiä totuuksia, joskin jokaisen kirjoittajan omia ja sidoksissa juuri kyseisiin henkilöihin.


Lauri Järvilehto
kuva: ajattelunammattilainen.fi

4 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus! Tuot hyvin esille kirjoittajan näkökulman ja kuvaat blogia selkeästi. Olen samaa mieltä, rakkaus ei ole pelkkä päätös. Mielestäni päätös esim. elää avioliitossa ja jatkaa yhteiseloa, vaikka välillä sattuisi, perustuu nimenomaan rakkaudelle. Sille tunteelle joka pitää ihmisiä yhdessä. Ajattelisinkin että rakkaus on eritoten tunne, johon liittyy sitten näitä "sivutuotteita" :)
    -Emmi L.

    VastaaPoista
  2. Tutustuin tähän blogipostaukseen huomattuani sen puolivahingossa Järvilehdon blogissa. Ajatus postauksen taustalla on äärimmäisen ajankohtainen ja oikeutettu. Olet tehnyt hyviä argumentteja aiheesta! Olet myös tuonut hyvin esille aiheen henkilökohtaisuuden ja sitä kautta aiheen herättämän loputtoman keskustelun! Hyvää luettavaa! (Essi N.)

    VastaaPoista
  3. Puntaroin itsekin, otanko "ajattelun ammattilaisen" omaksi taustablogikseni. Mielestäni valitsit hyvin blogisi tarkemman aiheen, koska oma otsikkosi houkuttelee varmasti lukijoita jo meidän opiskelijoiden keskuudesta - sehän on jo huomattavissa näiden kommenttien määrästä. Kappaleesi ovat pitempiä ja tiiviimpiä, kuin blogeissa yleensä, mutta asiallinen ja fiksu kirjoitustapasi pitää minun mielenkiintoni yllä tekstin alusta loppuun. Hyvin jäsennelty ja argumentoitu! Mietin kuitenkin, onko väliotsikoiden samankaltaisuus harkittu tyylikeino vai vahinko? (Marjukka M)

    VastaaPoista
  4. Hyvin kirjoitettu! Tämä postaus herätti mieleniinnon erityisesti tarkemmin esiteltyyn blogitekstiin, tekee mieli mennä heti lukemaan, mitä keskustelua aiheesta on syntynyt. Ylipäätään esittelit hyvin koko alkuperäisblogin: monella voi olla nuivat ennakko-oletukset filosofisen blogin sisällöstä, mutta tämän kuvauksen avulla blogi tavoittaisi varmasti uusia lukijoita.
    -Anni

    VastaaPoista