Psykologin näkökulma sukupuolisidonnaisiin
stereotypioihin (Sonia P. ja Jenni I., Ellinooran ryhmä)
Blogitekstimme pohjautuu Psykologiliiton
sivuilta löytyvään Vesa Nevalaisen Psyko-blogiin, jossa hän käsittelee
ajankohtaisia yhteiskunnallisia asioita pilke silmäkulmassa kirjoittaen. Vesa Nevalainen
toimii psykologina, joten teksteissä korostuu psykologinen näkökulma asioihin.
Hän on myös kirjoittanut tietokirjoja ja ollut yksi toimittajista kirjassa
”Psykologin ammattikäytännöt”. Blogitekstit on naamioitu kärjistettyjen
otsikoiden taakse, jotka varmasti herättävät lukijan huomion. Blogin
aihealueet vaihtelevat laidasta laitaan, sukupuolineutraaliudesta psykologin
ammattikäytäntöihin.
Psyko-blogin aiheet kiinnostavat varmasti
kaikenikäisiä nuorista vanhempiin, joten blogin kohderyhmänä toimivat
kaikenikäiset lukijat. Vesalainen on kirjoittanut aiheista nuorekkaaseen
sävyyn, mutta kuitenkin niin, ettei vaikuta lapselliselta. Ainoa poikkeus tähän
on teksti ”Koulukiusaaja on ilkeä paskiainen”, joka on aiheuttanut blogissa
paljon keskustelua Vesalaisen ammatillisuudesta. Tekstin aihe on hyvä, mutta
Vesalainen sortuu lyttäämään ja stereotypioimaan tietyntyyppisiä ihmisiä.
Lisäksi tekstin tyyli on hieman ala-arvoinen, sillä Vesalainen kirjoittaa siinä
selvästi entiselle koulukiusaajalleen. Tämä teksti saa kuitenkin pohtimaan,
onko jokaisella koulukiusaajalla oikeasti mitään ongelmia, vai ovatko he vain
erityisen taitavia sosiaalisia manipuloijia. Vesalaisen kärkäs otsikointi ja
näkökulma asiaan saa jotkut ihmiset kommenteissa varpailleen.
Kiinnostuimme Nevalaisen blogista, sillä hän
julkaisee uusia postauksia kuukausittain ja näin aiheet ovat varmasti
yhteiskunnallisesti ajankohtaisia. Erityisen mielenkiintoiseksi koemme
Nevalaisen kannanoton sukupuolineutraaliin avioliittolakiin tekstissään ”Sukupuolijotain
avioliittolaki”, ja tämä hieman erilainen näkökulma sai meidät keskustelemaan
aiheesta: Pitäisikö ihmiset erottaa toisistaan sukupuolen sijaan
maskuliinisuuden ja feminiinisyyden suhteen? Tällainen erottelu pitäisi ainakin
huolen siitä, ettei yhteiskunta pyörisi stereotyyppisten sukupuoliroolien
ympärillä.
Maskuliinisuus ja feminiinisyys ovat käsitteitä,
jotka eivät ole ainoastaan sukupuolisidonnaisia: löytyyhän homopareistakin
yleisesti ottaen sekä feminiinisempi että maskuliinisempi osapuoli. Koemme,
ettei lapsi tarvitse sekä äitiä että isää, sillä lämmin ja turvallinen
kasvatusote on huomattavasti tärkeämpää lapselle vanhemman sukupuolen sijaan.
Homoparien keskuudessa varttunut lapsi on varmasti yhtä terve kuin
heteroperheessä kasvanut lapsi. Ajattelutapa, jonka mukaan homopariskunta ei
kykenisi kasvattamaan täysijärkistä tervettä lasta, on siis pelkkää
stereotypiaa: kyllähän yhteiskunta hyväksyy yksinhuoltajavanhemmankin ilman,
että hänen toimintaansa kasvattajana arvostellaan. Voisimmekin siis kysyä, miksi
sitten kaksi samaa sukupuolta olevaa vanhempaa olisi huonompi valinta lapsen
kasvatuksen kannalta? Silloinhan vanhemmat kykenisivät satsaamaan lapseen sekä
taloudellisesti että ajallisesti paremmin.
Vesalaisen teksti “Kympin pojat” sivuaa
sukupuolisidonnaisuutta ja stereotypioita hieman eri näkökulmasta. Tekstissä
käsitellään sitä, miten koulussa hyvin pärjäävät kiltit pojat aina unohdetaan
yhteiskunnallisista keskusteluista ja ympäristöstä ylipäätään. Yhteiskunnassa
onkin harmillisesti tapana luoda stereotypioita siitä, miten tytöt ja pojat
käyttäytyvät koulussa ja miten nämä tavat eroavat toisistaan. Heti, kun joku
erottuu joukosta, kyseessä on joko ongelmatapaus (aggressiivisesti käyttäytyvä
tyttö) tai yllättävä poikkeus (rauhallinen, koulussa hyvin pärjäävä poika).
Teksti kuitenkin poukkoilee aiheesta toiseen ja varsinaista pääpointtia on
vaikea saada kiinni. Tekstin lopussa Vesalainen miettii, kannattaako “kympin
oppilaiden” edes kouluttautua psykologeiksi tai opettajiksi, koska he eivät
välttämättä ymmärtäisi että oppiminen on joillekin vaikeaa. Tämä näkökulma on
mielestämme omituinen ja turha, vaikka vaikuttaa siltä että Vesalaisen
tyypillinen kirjoitustyyli tulee taas esille: näkökulma on luultavasti
kirjoitettu tahallaan provosoivasti, että se herättäisi mahdollisimman paljon
keskustelua stereotypioista.
Sukupuoli ja stereotypiat määrittelevät elämäämme
liikaa. Kympin oppilaat tulisivat varmasti pärjäämään psykologeina tai
opettajina samalla tavalla kuin muutkin, sillä koulutuksen kautta he oppisivat
työskentelemään oppimisvaikeuksista kärsivien oppilaiden kanssa.
Homopariskuntien tulisi puolestaan saada halutessaan hankkia lapsia ja tarjota
heille turvattu kasvuympäristö ilman, että parin toimintaansa pyrittäisiin
jatkuvasti arvostelemaan ja kritisoimaan. Myös kouluissa ja työpaikoilla
julistetaan tasa-arvoa, mutta siitäkin huolimatta yleiset odotukset tyttöjä ja
poikia kohtaan ovat täysin erilaiset pelkän anatomisen rakenteen vuoksi. Todellisessa
tasa-arvoisessa ja kaavoihin kangistumattomassa tilanteessa odotukset sekä
poikia että tyttöjä kohtaan olisivat samanlaisia ja myös homoparit saisivat
elää tasapainoista perhe-elämää kuten heteroparitkin. Tällöin jokainen ihminen
olisi vapaa määrittelemään itsensä juuri sellaiseksi kuin haluaa ja pääsisimme
lähemmäksi stereotypioista irtautunutta tasa-arvoista yhteiskuntaa.
Lähteet:

Hyviä pointteja, ekana tuli itsellä mieleen että kiinnostavaa, että olette keskittyneet tuon "Koulukiusaaja on ilkeä paskiainen" kirjoituksen lisäksi myös muihin kirjoituksiin! Huomasin, että olette käsitelleet ainakin kolmea eri tekstiä. Omat mielipiteenne on perusteltu hyvin ja pidin myös siitä, että kritisoitte myös Nevalaista vaikka hän onkin psykologi ja "auktoriteetti" :).
VastaaPoista-Markus
Teksti rakentuu hienosti loppua kohti ja kokoaa eri postauksista yhteisen päätelmän. Lukiessa alkoi kiinnostaa, mitä se Vesalainen sitten on oikeen kirjottanu kun noin herättää hämmennystä ja kritiikkiäkin :D Eli tekstin tavoite ainakin toteutuu!
VastaaPoista- Marika
Hyvä aihevalinta! Teksti onnistuu saamaan lukijan kiinnostumaan blogiteksteistä, joihin se pohjautuu. Hienoa, että myös omaa ajattelua näkyy olevan mukana :)
VastaaPoista-Natalia
Kiinnostava teksti. Olette valinneet hyvin näkökulmanne ja saaneet mukaan ajatuksia useammastakin tekstistä. :)
VastaaPoistaT. Elli
Erittäin mielenkiintoisesti rakennettu teksti. Erityisesti mielenkiintoa herättää tuo ajatus koulukiusaajista, että välttämättä heillä ei ole mitään varsinaisia ongelmia vaan että he saattavat olla vaan todella taitavia sosiaalisia manipuloijia. Tämä on hyvin kiinnostava ajatus ja tätä voisi vielä jatkaa pohtimalla miten koulukiusaamista voitaisiin estää tällaisissa tilanteissa.
VastaaPoistat: Kirsikka
Teksti loppuu hienosti yhteenvetoon. Rakennettu hyvin ja mielenkiintoisesti. Pitää lukijan otteessa. Terveisin Olli-Pekka
VastaaPoista