Language matters (Savolainen & Helin)

English is everywhere. Englannin kielestä ja sen kehityksestä kirjoitetaan paljon ja sen yhä näkyvämmästä asemasta käydään paljon keskustelua. Siten aihe koskee muitakin kuin englannin kielen parissa työskenteleviä, sillä useimmat ihmiset ovat tekemisissä englannin kielen kanssa jopa päivittäin. Englannin osaaminen ei ole enää erityistaito: päinvastoin, nykyään sujuvaa englannin kielen taitoa pidetään lähes itsestäänselvyytenä. Englannin kieleen ja sen käyttöön liittyvät asiat ovat merkittäviä ja tärkeitäkin päivittäisessä elämässämme.

 Lähde: http://theharperstudio.com/tag/thesaurus/

Kielen kannoilla -blogi tarkastelee sitä, kuinka englannin kieli näkyy arkipäivässä ja minkälaisia ajatuksia sen asema saa aikaan ihmisissä. Blogi on englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen tutkimusyksikön (VARIENG: Research Unit for the Study of Variation, Contacts and Change in English) jäsenten ylläpitämä ja sen tutkijat kirjoittavat englannin kieleen liittyvistä henkilökohtaisista mielipiteistään. Tekstien tarkoituksena on herättää keskustelua sekä kielen tutkijoiden että muiden blogin lukijoiden kesken.

Lähde: http://www.todayifoundout.com/index.php/tag/etymology-biscuit/

Vaikka blogissa käsitellään englannin kieltä lingvistisestä näkökulmasta (esim. englannin kieli yhteiskunnassa, kieli diskurssina, kielen kehittyminen sekä kielen etymologia että typologia) ovat verkkotekstit tyyliltään melko informaaleja ja helposti lähestyttäviä lukijalle kuin lukijalle. Blogissa käsitellään paljon arkipäiväisiä asioita, joihin on helppo samaistua, mikä tekee lukemisesta erityisen mielenkiintoista ja koukuttavaa. Teksteistä myös oppii paljon uutta, jos ei nyt kieltä itsessään, mutta ainakin huomaamaan englannin kielen yhä näkyvämmän aseman kulttuurissamme.  

Lähde: http://blog.uta.edu/englishmatters/

Melko tyypillistä on, että blogin kirjoittaja keskittyy tiettyyn arkipäiväiseen ilmaisuun, jonka alkuperän hän pyrkii selvittämään. Myös kulttuurilliset ilmiöt, lainauksien aluperät sekä kieli-identiteettiin liittyvät aiheet ovat usein pohdinnan kohteena. On tavallista, että esimerkiksi muotiblogin kirjoittajat valitsevat kirjoituskielekseen englannin joko kokonaisuudessaan tai käyttämällä englanninkielisiä lainauksia sen perusteella, että sen käyttö saa aikaan tietynlaisen kansainvälisen tunnelman. Luonnollisesti myös englanninkielinen kohdeyleisö on suomenkielistä suurempi.

Lähde: http://ouradvanced1.blogspot.fi/2011/03/internet-jargon.html

Sori vaan? -kirjoitus jäi erityisesti mieleemme. Kyseinen teksti tuo esille mielenkiintoisia ajatuksia kieli- ja sanavalinnoista ja sen esittämät esimerkit on helppo yhdistää omiin kokemuksiin. Teksti pohtii muun muassa sitä mitkä eri tekijät vaikuttavat sanavalintoihimme ja kuinka tietoisesti me näitä valintoja teemme. Sanojen merkityserot voivat olla suuria: ei ole siis yhdentekevää käyttääkö sanaa anteeksi vai sori anteeksipyydettäessä. Tyypillistä on, että englannista lainattuja sanoja käytetään kevyemmin perustein, kun taas suomenkielinen vastine valitaan silloin kun tilanne on vakavampi. Vaikka englanti on ollut suomen kielessä näkyvästi esillä jo vuosikymmenten ajan, saatamme nykykielen suurehkon valinnanvaran ansiosta käyttää lainasanoja ja fraaseja melko usein: jatkuvalla lainasanjojen käytöllä saatamme ylittää tietoisuuskynnyksen, mikä voi erityisesti ärsyttää tai ainakin havahduttaa joitain lingvistejä. Monien kielten kanssa työskentelevien mielestä kieliä ei tulisi mielellään sekoittaa toisiinsa, mutta tänä päivänä niin tahtoo usein käydä vaikka kuinka pyrkisi puhumaan kunnollista suomen kieltä. Tuoreiden ilmiöiden ja erityisesti uuden teknologian nimeäminen suomeksi on osoittautunut olevan paljon helpompaa kun uusi termi lainataan englannin kielestä. Näin kävi esimerkiksi tablettien ja iPadien saavuttua, joita vuoden 2010 Helsingin Sanomien nimikilpailusta huolimatta kukaan ei kutsu sormitietokoneiksi. Näissä tilanteissa ei voi todeta muuta kuin että "sorry for loaning - there's no two ways about it".