tiistai 18. maaliskuuta 2014


Onko psykologeista talouden elvyttäjiksi?

(Vilma, Laura ja Niko-Pekka)


Vesa Nevalainen

Psykologi Vesa Nevalainen ottaa kantaa psykologian ajankohtaisiin asioihin blogissaan Psyko-Blogi. Hän pysäyttää lukijan ja pistää tämän ajattelemaan mielenkiintoisilla aiheillaan, eikä päästä ketään liian helpolla.

Vesa Nevalainen on psykologian lisensiaatti, joka on kirjoittanut muun muassa useita psykologian alan tietokirjoja. Blogissaan hän kertoo kokemuksistaan ja mielipiteistään arkipäivän eri tilanteista ja aina pinnalla olevista aiheista. Hieman humoristisella, kärjistävällä ja haastavalla muttei kuitenkaan liian provosoivalla tyylillä Nevalaisen kirjoitukset saavat aikaan paljon keskustelua, joka pysyy kuitenkin pääosin asiallisena. Suosituimpia aiheita ovat muun muassa koulukiusaamiseen liittyvät tekstit. Nevalainen ammentaa kirjoitustensa aiheita lehtien otsikoista, Facebookista ja jopa omista hammaslääkäri käynneistään. Ajankohtaisilla aiheilla Nevalainen herättää lukijoidensa mielenkiinnon ja jouhevaa ja hyvin jäsenneltyä tekstiä on helppo lukea.

"Epäonnistumisen pelko ja innovatiivisuuden puute luovat monenlaisia uhkakuvia ja edesauttavat jopa talouden taantumaa."

Tarkastelemme tarkemmin Nevalaisen kirjoitusta: ”Joskus vaatii taitoa epäonnistua”. Tekstin keskeinen näkökulma on se, että ihminen pelkää epäonnistumista eikä halua poistua mukavuusalueeltaan. Epäonnistumisen pelko ja innovaatiivisuuden puute luovat monenlaisia uhkakuvia ja edesauttavat jopa talouden taantumaa. Mukavuudenhaluiset ihmiset eivät halua tai uskalla uudistaa omaa toimintaansa, joten monista työyhteistöistä puuttuu myönteinen ilmapiiri uusien innovaatioiden luomiseen. Tekstissään Nevalainen tuo esille psykologisen ajattelun tärkeyden työyhteisöjen ajatusmallien muuttamisessa ja kehittämisessä. Keskeinen kysymys kuuluu, voiko oikeanlainen psykologinen ajattelu mahdollisesti vaikuttaa tai jopa ratkaista näitä työyhteisöissä ja työntekijöiden sekä työnantajien ajattelumalleissa ilmeneviä ongelmia?

Nevalainen pyrkii argumentoimaan väitteensä puolesta lähinnä omien huomioidensa avulla, hän viittaa muun muassa Stora Enson tilanteeseen ja näkemykseen suomalaisesta suurimpana kännykänvalmistajana maailmassa. Nevalaisen näkemyksen mukaan oikeanlainen psykologinen ajattelu saattaisi rohkaista firmoja sekä niiden työntekijöitä uudenlaiseen innovatiiviseen ajatteluun ja kasvupyrkimyksiin. Uudenlaisen ajattelumallin tulisi Nevalaisen mukaan opettaa suomalaiset voittamaan. Keskeistä on ajatus siitä, että epäonnistumista ei tule pelätä vaan uusien innovaatioiden syntyyn tulisi aktiivisesti pyrkiä. Totuushan on kuitenkin se, että joskus epäonnistuminenkin on väistämätöntä maailman muuttuessa, eikä se silti estä voittamista ja uuden kehittämistä. 

"Totuushan on kuitenkin se, että joskus epäonnistuminenkin on väistämätöntä maailman muuttuessa, eikä se silti estä voittamista ja uuden kehittämistä."


Yt-neuvottelut ovat arkipäivää Suomessa
Olemme Nevalaisen kanssa samaa mieltä siitä, että psykologeilla olisi varmasti paljon annettavaa perinteisen teollisuudenalan yrityksille. Kilpailu on kovaa alalla kuin alalla ja kilpailijoista täytyy pystyä erottumaan, mikäli mielii menestyä. Nevalainen kuitenkin liioittelee blogitekstissään Stora Enson tilanteen surkeutta. Yt-neuvottelut ovat arkipäivää jokaisella teollisuudenalalla Suomessa, eivätkä rajaudu pelkästään puuteollisuuteen. Leikkauksia joudutaan tekemään jatkuvasti kustannustehokkuuden nostamiseksi. Se on välttämätön keino, jota joudutaan hyödyntämään Suomen lisäksi myös eri puolilla Eurooppaa. Nevalainen kritisoi tekstissään myös Stora Enson pääjohtajaa Jouko Karvista, ettei tämä ole suoriutunut työtehtävistään odotetulla tavalla. Karvinen ei ole kirjoittajan mukaan palkkansa arvoinen (3 milj. euroa vuonna 2012). Kirjoittaja jopa väittää, että olisi itse suoriutunut kyseisistä työtehtävistä Karvista paremmin.

On ilmiselvää, että suuryrityksen johtaminen vaatii paljon muutakin, kuin pelkästään asiakkaiden hetkellisten trendien tunnistamista. Yrityksen osakkaat eli osakkeiden omistajat (tässä tapauksessa myös Nevalainen) valitsevat hallituksen. Yhtiön hallitus taas valitsee toimitusjohtajan, jolle annetaan yrityksen tulevaisuutta koskevia tavoitteita. Jos hallituksen asettamat tavoitteet saavutetaan, toimitusjohtaja on oikeutettu hänelle luvattuihin bonuksiin. Jos Jouko Karvinen kerran on netonnut noin kolmen miljoonan euron tienestit vuonna 2012, uskomme hänen onnistuneen tehtävässään hallituksen vaatimalla tavalla. Tästä kielii myös Stora Enson osakkeen arvon kehitys viimeisen viiden vuoden ajalta. Stora Enson osakkeen arvo on noussut kolmesta eurosta viiteen euroon, eli yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Tätä tulosta ei ole mahdollista saavuttaa ilman rautaista ammattitaitoa ja osaamista.

"Psykologit löytäisivät varmasti paikkansa suomalaisen teollisuuden elvyttäjinä, mutta se ei yksinomaan riitä."

Se on tosiasia, että suomalainen teollisuus rypee tällä hetkellä pohjamudissa. Psykologit löytäisivät varmasti paikkansa suomalaisen teollisuuden elvyttäjinä, mutta se ei yksinomaan riitä. Uskomme, että tilanne on vielä pelastettavissa massiivisilla uudistuksilla. Johdon tulisi luoda organisaatioon innovointiin kannustava ilmapiiri, mikä ulottuisi tuotantotyöntekijöihin asti. Uudistusideoita tulisi luoda jatkuvasti ja parhaat tulisi panna käytäntöön. Harmiksemme tämä on helpommin sanottu kuin tehty.


3 kommenttia:

  1. Hieno selvästi kauppakorkeakoulutaustalla esitetty havainto siitä kuinka Stora Enson toimitusjohtaja on luultavasti saavuttanut yrityksen hallituksen asettamat tavoitteet ansaittuaan muhkeat bonukset. Ei ole otettu Nevalaisen kommentteja itsestäänselvyytenä.
    On totta että epäonnistumisen pelko voi vaikuttaa lamauttavasti talouden kehitykseen. Investointien pelko estää yrityskasvua ja edelleen heikentää työllisyystilannetta. Raha onkin pidettävä liikkeellä, jotta kasvua voi syntyä.
    Kuitenkin hieman epäselväksi jää,mitä erikoishyötyä psykologit voisivat tarjota yrityksille. Kenties he osaamisellaan voivat lieventää epäonnistumisen pelkoa, mutta millä tavoin tämä sitten tapahtuisi?

    Lisäksi osakkeen arvon nousu kolmesta eurosta viiteen euroon ei ole yli kaksinkertaistuminen.

    Niklas ja Janne

    VastaaPoista
  2. Psykologian näkökulmasta tuota innovointiin kannustavaa ilmapiiriä voitaisiin ehkä tukea pureutumalla organisaatiossa vallitsevaan kulttuuriin. Esimerkiksi isoissa joustamattomissa julkisen hallinnon organisaatiossa vallitsee usein hyvin hierarkkinen organisaatiokulttuuri, jossa pelätään astumista toisten varpaille. Voisi kuvitella, että tämä jos mikä tappaa innovoinnin.

    VastaaPoista