Blogissaan Totta toistaiseksi Jukka
Ruukki ottaa kantaa ja nostaa esille omasta mielestään ajankohtaisia aiheita.
Aiheet ovat tieteellisiä, mutta ne vaihtelevat laidasta laitaan. Hän saattaa
yhdessä tekstissä käsitellä historiaa, mutta toisessa koulutusta. Kirjoittaja
Jukka Ruukki on valmistunut Helsingin Yliopistosta valtioitieteen maisteriksi
ja toimii tällä hetkellä Tiede-lehden päätoimittajana. Blogia myös julkaistaan
Tiede-lehden nettisivuilla.
Blogia on helppo ja lukea, ja se sopii
monen tasoiselle lukijalle. Lukijan ei ole pakko olla perehtynyt erityisesti
aihealueisiin, vaan tekstin luku on helppoa omasta taustasta riippumatta. Suuri
puute blogissa on lähteiden puute. Monessa tekstissä Ruukki viittaa johonkin
tutkimukseen tai muuhun kirjoitukseen, mutta ei tarjoa suoraa lähdettä.
Kokemattoman lukijan voi olla haasteellista suhtautua tekstiin
lähdekriittisesti, koska tekstin tuottaja on Tiede-lehden päätoimittaja.
Lähteiden tarkka ilmoittaminen kuitenkin toisi lisää luottamusta blogin
teksteihin, ja auttaisi lukijaa muodostamaan oman mielipiteensä tarkemmin.
Koska blogia julkaistaan Tiede-lehden omilla nettisivuilla, lukijakunta on
varmasti suurimmaksi osaksi Tiede-lehden lukijoita, mutta koska se julkaistaan
netissä, on se kaikkien saatavilla.
Kuva: James Gathany, Wikicommons
Erityisesti erään blogitekstin otsikko
kiinnitti meidän huomiomme, “Pakko on kehno kannustin”. Kyseisessä tekstissä
Ruukki käsitteli rokotuksia ja sitä, tulisiko rokotusten olla pakollisia. Hän
ei kuitenkaan suoranaisesti esitä tekstissään perusteluita suuntaan eikä
toiseen rokotteiden antamisen suhteen. Kuitenkin tekstistä välittyy selkeästi
kuva, että Jukka Ruukin mielestä rokotusten antamista lapsille tulisi jatkaa.
Myös meidän mielestämme rokotusten antamista lapsille tulisi jatkaa, koska se
on kansanterveydellisesti merkittävä ennaltaehkäisevä toimenpide. Tiede-lehden
artikkelissa “Mitä jos ei rokoteta” (Ruukki, 2014), kerrotaan siitä mitä
tapahtuisi, jos lapsia ei rokotettaisi. Artikkelin alussa esitellään
hypoteettinen tilanne, jossa yksi lapsi tartuttaa useisiin muihin lapsiin ja
heidän läheisiinsä tuhkarokon, koska heitä ei ole rokotettu sitä vastaan.
Tämänkaltaisten tilanteiden välttämiseksi, olisi mielestämme elintärkeää jatkaa
rokottamista. Riittävä rokotettujen henkilöiden määrä takaa lauman tuoman
suojan niillekin, joita ei ole rokotettu. Mikäli rokotettujen määrä laskee,
samalla myös suoja pienenee.
Ruukki on keskittynyt “Pakko on kehno
kannustin” -tekstissään keinoihin joiden kautta rokotteiden ottaminen koitetaan
taata. Hän nostaa esimerkiksi Australiassa käytössä olevan mallin, jossa
perheen lapsilisät leikataan, mikäli lapsia ei ole rokotettu asianmukaisella
tavalla. Myös Suomessa on esitetty mallia, jossa rokottamatta jätettyjen lasten
perheiltä voitaisiin evätä tiettyjä sosiaalietuuksia. Ruukki perustelee
tällaista mallia vääräksi, koska lasta rangaistaan turhaan kahdesti - ensin
lapselta evättäisiin mahdollisuus rokotuksiin ja sitten vielä perheen tukia
vähennettäisiin.Olemme myös samaa mieltä Ruukin kanssa, että pakko ei ole oikea
tapa edetä tässä asiassa. Tiedon lisääminen ja koulutus ovat tärkeimmässä
roolissa tämän ongelman ennaltaehkäisemiseen/ratkaisemiseen.
Olemme molemmat itse kasvaneet
perheissä, joissa lasten rokottamista on pidetty itsestään selvyytenä.
Kumpikaan ei myöskään ole koskaan henkilökohtaisesti tai lähipiirissä kokenut
mitään vakavampaa haittaa rokotteista, päinvastoin kokemukset ovat
positiivisia. Tämän perusteella voisimme molemmat nojata malliin, jossa
lapsille annetaan yleisohjeistuksen mukaiset rokotteet. On kuitenkin hyvä
tiedostaa myös rokotuksista mahdollisesti seuraavat haitat, kuten
sikainfluenssa-rokotteesta joillekin harvoille aiheutunut narkolepsia vuonna
2009. Siksi onkin syytä pohtia tarkasti, mitkä kaikki rokotteet todella ovat
tarpeellisia kaikille, ja mitkä kannattaisi kohdentaa vain riskiryhmille.
Lähteet:
Hyvä aihe ja kirjoitus! Olen itse vankka rokotusten puolestapuhuja. Oma lapseni on saanut pienenä vakavan reaktion rokotuksesta, mutta siitä huolimatta tehoste samasta rokotteesta otettiin hänelle myöhemmin ja on otettu myös muille perheessä. Olen itse ollut kiitollinen rokotuksista ja vain ajatellut, mitä olisikaan tapahtunut, jos lapsi olisi rokotteen heikennetyn viruksen sijaan saanutkin oikean tartunnan.
VastaaPoistaMutta miten vakuuttaa ihmiset siitä, että jokin toinen "tiede" on oikeammassa kuin toinen (lääketiede vs. vaihtoehtolääketiede). Ehkä peruskoulussa ja muissa oppilaitoksissa pitäisi käydä tarkkaan läpi, millaiset tutkimukset ja tieteellinen tieto on luotettavaa? Jotain tälle asialle pitäisi tehdä. Jos rokotekattavuus yhä laskee, Suomenkin voi olla pakko turvautua pakkoon. Olen kyllä Ruukin ja teidän kanssa samaa mieltä, että se ei ole paras ratkaisu, mutta toisaalta pitää suojella niitäkin, jotka eivät itse voi päättää rokotteesta (lapset) tai esim. sairauden vuoksi rokotetta ottaa.
Rokotuspakko vain lietsoo vastakkainasettelua. Mietin, voisiko rangaistuksen sijaan kehitellä jonkin houkuttelevan palkkiomallin vanhemmille, jotka huolehtivat omista ja lasten rokotuksista? Pelkkä positiivisuus ja ongelmien lakaiseminen maton alle ei kuitenkaan vakuuta. Pitää myös varmistaa, että niitä, joille tulee rokotteesta vakavia reaktioita, kuullaan ja he saavat riittävät korvaukset. Asioista pitää myös keskustella avoimesti yhteiskunnassa ja rokotekriittisten näkökulmaa kuulla.
Kiitos palautteesta!
PoistaMukava huomata, että teksti on selvästi herättänyt ajatuksia! Olemme kanssasi samaa mieltä, että jos rokotusaste laskisi olisi pohdittava eri vaihtoehtoja.
Hyvää pohdintaa siitä, miten vaihtoehtoja rokotusten pakkottamisen sijaan voisi mahdollisesti olla :)
Kokonaisuutena teksti on selkeää ja helppolukuista. Tekstistä erottaa elvästi kirjoittajien omat näkökulmat ja blogiin viittaamisen. Olisi voinut laajemmin avata syitä, miksi ihmiset ylipäätänsä kieltäytyvät rokotteista. Asia esitellään kattavasti, esim. ainoastaan rokotteiden puolustamisen sijaan tuodaan esille myös vastakkainen kanta.
VastaaPoistaKiitos palautteesta!
PoistaOlemme samaa mieltä, että olisimme voineet käsitellä syitä rokottamatta jättämiselle laajemmin, mutta teksti olisi pidentynyt tämän myötä ja koimme tekstimme olevan jo nyt suhteellisen pitkä blogitekstiksi :)
Tekstinne on selkeästi aito blogiteksti, jossa keskustelette alkuperäisen lähteen kanssa taitavasti ja ilmaisette selkeästi omia ajatuksianne ja kokemuksianne. Otsikko on hyvä ja kiinnittää ainakin nuorehkojen lukijoiden huomion, mutta voi toki hämmentää vanhempia lukijoita. :) Kieli on hyvää ja tekstin rakenne on selkeä, eli tekstiä on helppo lukea. Hyvää työtä siis! :)
VastaaPoistaTerveisin Reetta