Tieteen verkossa: Lohkoketjuteknologia- täysin luotettava? (Heikki ja Ilari)

Lähdimme etsimään mielenkiintoista, suomen kielistä blogia, joka kertoisi ajankohtaisista tekoälyyn
liittyvistä aiheista. Päädyimme VTT:n blogiin, joka löytyy osoitteesta https://vttblog.com/tag/tekoaly/.
Blogia ylläpitävät VTT Technical research:in työllistämät tutkijat, ja he käsittelevät teksteissään lukuisia tieteellisiä aiheita. Tutkijat käsittelevät teksteissään tieteellisiä ilmiöitä ja niiden vaikutuksia avoimesti, objektiivisesti ja optimistisesti. Valitsemamme blogitekstin kirjoittivat tutkijat Kimmo Halunen ja Visa Vallivaara. Halunen opiskeli Oulun yliopistossa tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa vuosina 2007- 2012, jonka jälkeen siirtyi työskentelemään VTT:lle nimikkeellä Senior Scientist. Vallivaara opiskeli Oulun yliopistossa tietotekniikkaa ja matematiikkaa vuosina 2005-2014. Hän aloitti palveluksena VTT:llä 2013 nimikkeellä Research Trainee. Valmistuttuaan yliopistosta 2014 nimikkeeksi vaihtui Research Scientist.
Tutustuessamme VTT:n sivustoon jouduimme pohtimaan blogin perimmäistä tavoitetta, koska sitä ei ole suoraan määritelty missään. Tiivistetysti voisi sanoa, että sivusto pyrkii tarjoamaan lukijoilleen suomen kielisen tiivistelmän maailmalla julkaistuista uutisista, joissa käsitellään uusia teknologioita ja niiden käyttökohteita.
Erityisen kiinnostavan blogista tekevät sen käsittelemät lukuisat aihepiirit, joita on yhtä lukemattomia kuin uusia innovaatioita ja teknologioitakin. Positiivisena piirteenä voisi mainita myös sen, ettei aiheita erityisemmin käsitellä suomeksi muilla sivustoilla. Jokaisella blogipostauksella on oma kommenttiosionsa, mutta emme nähneet yhdenkään kirjoituksen yhteydessä kommentteja – oletamme että tämä johtuu blogin pienestä suosiosta. Uskomme että postauksissa käsitellyt aiheet herättäisivät laajalti keskustelua, mikäli blogi olisi tunnetumpi.
Blogin kirjoitustapaa tutkiessamme havaitsimme, että jokainen postaus on kirjoitettu asiatyylillä, ja niiden kaikkien lopusta löytyy lähdeluettelo. Tekstilajina toimii siis postauksesta ja kirjoittajista riippumatta tieteellinen teksti. Viitatuista tutkimuksista kerrotaan neutraaliin sävyyn, lähinnä referoiden niiden keskeistä sisältöä, jonka avulla pohjustetaan kirjoittajien omia väitteitä ja teorioita. Teksti on helppolukuista, eikä siinä esiinny juurikaan epäselviä tai selitystä vaativia käsitteitä. Selkeä rakenne tekee tekstin seuraamisesta vaivatonta ja mukaansa tempaavaa.
Päätimme perehtyä tarkemmin postaukseen Lohkoketjusta tekoälyn luottamuksen rakentaja. Kirjoittajat pohtivat, voitaisiinko kryptovaluutoista tuttua lohkoketjuteknologiaa hyödyntää luottamuksen rakentamisessa lukuisten osapuolien välille tekoälystä keskusteltaessa. Tekstin keskeisenä pointtina on, että tekoälyyn tulee kyetä luottamaan - mutta kuinka? Blogikirjoitus pohjautuu Vallivaaran pitämään puheenvuoroon RDA EU:n Datainnovaatio Foorumissa 30. Tammikuuta 2018 Brysselissä, Belgiassa. Kirjoituksessa ei muista sivuston blogeista poiketen viitata suoraan lähteisiin, mutta molemmilla kirjoittajilla ja varsinkin Vallivaaralla on työn puolesta vahvaa kokemusta lohkoketjuista ja niiden hyödyntämisestä. Vaikka tekstistä puuttuvat niin sanotut perinteiset lähteet, ei kirjoituksen validiteetti kärsi.
Postaus on riittävän yksinkertainen sellaisellekin lukijalle, joka ei ole niin perillä lohkoketjutekniikasta. Tekstissä on hyvin selitetty lohkoketjutekniikka, mitä se mahdollistaa ja mitä se vaatii. Tekniikan hyödyntäminen vaatii käyttäjältä sitä, että käyttäjä uskaltaa luottaa siihen. Se voi olla vaikeaa monille

vanhemman sukupolven ihmisille, kuin nuoremmalle sukupolvelle. Nuorempi sukupolvi on kasvanut tekniikan kanssa jo aivan lapsesta pitäen ja he osaavat hyödyntää ja etsiä tietoa sitä varten.
Vääjäämättä nousee kysymys, voiko lohkoketjuihin luottaa sata prosenttisesti? Tekniikka perustuu siihen, että kaikki toiminta on anonyymiä, mutta onko se sitä kuitenkaan täysin. En ole itse käyttänyt Bitcoinia tai mitään sen vastinetta, vielä. Bitcoin perustuu täyteen anonyymiteettiin, mutta miten maksun tapahtuessa voin olla varma siitä, että maksu on juuri minulle? Mitä jos maksaja on tehnyt jonkin virheen? Näin meidän kaikkien kolmen anonymiteetti kärsisi.
Kauhukuvia on helppo maalata, kun ei tunne järjestelmää hyvin. Meiltä löytyy kuitenkin luottoa siihen, että lohkoketjutekniikka suojelee meidän ja muiden käyttäjien identiteettiä, myös poikkeustilanteissa. Annetaan sille siis mahdollisuus.

4 kommenttia:

Anonyymi17. toukokuuta 2018 klo 3.47
Tekstistä puolet on kertomusta alkuperäisblogista, eikä itse asiasta. Muuten pieniä pilkkuvirheitä lukuunottamatta selkeä kokonaisuus.
VastaaPoista
Vastaukset
Anonyymi21. toukokuuta 2018 klo 11.00
Olisi pitänyt mennä nopeammin otsikon lupaamaan aiheeseen. Kappalejaot hieman epämääräisiä ja lopun pohdinta tulee yllätyksenä, koska lohkoketjuteknologiaan ei juurikaan käsitellä sisällöllisesti. Aihe sinänsä mielenkiintoinen ja teksti mukavasti kirjoitettu.
VastaaPoista
Vastaukset
Anonyymi23. toukokuuta 2018 klo 9.49
Kokonaisuudessaan mielenkiintoinen teksti! Kuva olisi voinut tuoda lisäpiristystä! Lopun pohdinta oli mielenkiintoinen ja toi asiat hyvin esille. Hyviä pointteja muutenkin tekstissä.

Annika
VastaaPoista
Vastaukset

Lisää kommentti

tiistai 15. toukokuuta 2018

Lohkoketjuteknologia- täysin luotettava? (Heikki ja Ilari)

4 kommenttia: