Introvertit ja positiivinen psykologia (Sanni P. ja Teemu R.)

Taustaa

Valitsimme tarkasteltavaksi blogin “Positiivinen psykologia” (https://positiivinenpsykologia.wordpress.com/), koska olemme molemmat psykologian opiskelijoita. Blogi vaikutti mielenkiintoiselta, koska siinä käsitellään monipuolisesti psykologian eri alueita. Nimensä mukaisesti positiivisen psykologian näkökulma esiintyy kaikissa blogin kirjoituksissa.

Blogia ylläpitää kolme ansioitunutta psykologian alan asiantuntijaa; Emilia Lahti, Tuija Matikka ja Makke Leppänen. Ylläpitäjät ovat erikoistuneet psykologian alalla eri osa-alueisiin, mutta kaikkia heitä yhdistää kiinnostus positiiviseen psykologiaan. Matikka ja Leppänen ovat psykologian maistereita ja Lahti on soveltavan positiivisen psykologian maisteri.

Blogin kirjoitusten aiheena on esimerkiksi ihmissuhteet, työelämä, kasvatus, kiitollisuus, päätöksenteko ja sisu. Tavoitteena on jakaa tietoa positiivisesta psykologiasta kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Erityistä blogissa on se, että siinä esiintyy vierailevia kirjoittajia, joilla on erilaisia koulutustaustoja. Tämän vuoksi tekstit saattavat erota toisistaan tyylillisesti, ja esimerkiksi lähteitä käytetään eri tavalla kirjoittajasta riippuen. Kaikkia kirjoituksia ei voi siis laittaa samaan lokeroon.

Marja Kasanen: Introvertti ei sovi ajan muottiin

Huomasimme blogissa heti houkuttelevan otsikon, ”Introvertti ei sovi ajan muottiin” (https://positiivinenpsykologia.wordpress.com/2016/06/14/marja-kasanen-introvertti-ei-sovi-ajan-muottiin/), joten päätimme valita tämän kirjoituksen tarkasteltavaksi. Aihetta on puitu mediassa aiemminkin, siispä halusimme nähdä, tarjoaako kirjoitus uusia näkökulmia.

Kasasen mielestä työympäristössä olisi tärkeää huomioida työntekijöiden työolot yksilöllisesti, sillä introvertit ja ekstrovertit ovat tehokkaimmillaan heidän persoonallisuuksiinsa sopivissa työympäristöissä. Työympäristöillä tarkoitetaan tietysti fyysisiä, mutta myös ihmisten välisiä ympäristöjä. Kasanen mainitsee mm., että introvertit viihtyisivät paremmin yksilötiloissa ja ekstrovertit avoimissa tiloissa. Introverteille voi olla tekstin mukaan myös vaikeaa nauttia työporukan ”hengennostatustilanteista ja yksikön illanvietoista”, mikä pitäisi ottaa huomioon tällaisia tapahtumia suunniteltaessa. Lopussa Kasanen toteaa, että työyhteisöissä tarvitaan sekä introvertteja että ekstrovertteja, koska jokainen työntekijä antaa oman tärkeän panoksensa työpaikalla olipa hän sitten introvertti tai ekstrovertti. Kasanen ei tule siis samaan lopputulokseen tekstissään kuin mitä otsikko väittää.

Mielestämme teksti oli blogitekstiksi helposti luettava ja viihdyttävä, koska teksti oli sopivan lyhyt luettavaksi. Lopussa oleva piirreluettelo oli myös ajatuksia herättävä. Tekstissä ei oikeastaan ollenkaan käytetty jargonia, joten sen lukemiseen ei vaadittu tietämystä aiheesta.

Tieteellisenä tekstinä tämä blogiteksti oli kuitenkin välttävä. Lähdeviittauksia ei käytetty, joten oli vaikea sanoa että mikä osa tekstistä oli lainattua ja mikä taas kirjoittajan omaa pohdintaa. Blogiteksti ei mielestämme noudattanut tieteellisen tekstin rakennetta, eikä siinä ollut esimerkkejä tieteellisistä tutkimuksista. Pidimme kuitenkin hyvänä tieteellisen tekstin piirteenä sitä, että kirjoitus oli sisällöltään pohdiskeleva ja mitään absoluuttista totuutta ei esitetty.

Kokonaisuudessaan ”Positiivinen psykologia”-blogi on kattava ja se tavoittaa laajan yleisön helppolukuisuudellaan. Vierailevien kirjoittajien vuoksi blogissa näkyy useita eri näkökulmia erilaisiin aiheisiin. Tämä lisää blogin monipuolisuutta, mutta se tekee blogin ulkoasusta epäyhtenäisen. Olisimme toivoneet valitsemaltamme tekstiltä tieteellisemmän lähestymistavan, joka löytyy joistakin muista blogin teksteistä.

Positiivinen psykologia kiinnostaa ihmisiä etenevässä määrin, joten tämänkaltaisille blogeille löytyy kysyntää. Toivottavasti tämänkaltaisia blogeja ylläpidetään jatkossakin!