Kun kyse on blogitekstistä, vaatii se muutamia seikkoja herättääkseen sekä ylläpitääkseen lukijan mielenkiinnon. Kun kyse on akateemisesta blogitekstistä, on tehtävä ehkä yhä vaikeampi. Minna Palander-Collinsin blogi “Englannin Proffa” käsittelee englannin kieltä erinäisistä näkökulmista, mutta kiinnostavatko kirjoitukset kohderyhmän ulkopuolisia?
Keskityimme siis Helsingin Yliopiston englannin professorin Milla Palander-Collinsin ‘Englannin Proffa’-blogiin (http://blogs.helsinki.fi/mpalande/). Kyseisen blogin kohderyhmä on englannin opiskelijat tai ylipäätään kielitieteestä kiinnostuneet. Blogin tavoitteena on jakaa tietoa muun muassa kielihistoriasta ja kielitieteestä englannin kielen näkökulmasta. Osa kirjoitetuista aiheista on linkitetty myös omaan elämään. Englannin Proffa -blogi ei kuitenkaan vaikuta äärimmäisen suositulta blogilta, sillä esimerkiksi yhtään blogipostausta ei ole kommentoitu. Blogi on myös epäaktiivinen, mikä saattaakin olla yksi syy sille, miksi blogi ei vaikuta erityisen suositulta. Myös blogin aiheet saattavat kiinnostaa vain niistä kiinnostuneita, mikä luultavasti osaltaan rajaa lukijakuntaa.
Blogin kirjoittaja menee postauksissaan suoraan asiaan, mutta teksteiltä puuttuu blogeille tyypillinen ‘naseva otsikko’. Blogin kirjoittaja kirjoittaa ennemminkin tieteellisesti, eikä hänen kirjoituksistaan löydy kovin montaa hyvän verkkokirjoituksen kriteerien täyttämää piirrettä. Tekstiä ei ole pyritty erityisemmin popularisoimaan, eikä ketään yritetä koukuttaa tekstiin. Blogi on selkeästi tietämysblogi, johon kirjoittaja on valinnut suhteellisen akateemisen kirjoitustyylin: muun muassa postauksessaan “Yli tuhat vuotta muuttuvaa englantia” hän käyttää esimerkiksi tilastoja hyväkseen ja käyttää ylipäätään hyvin asiallista kieltä. Hän myös vetoaa lähteisiin usein.
Kiinnitimme erityisesti huomiota ensimmäiseen blogipostaukseen “Yli tuhat vuotta muuttuvaa englantia” (http://blogs.helsinki.fi/mpalande/2015/06/01/yli-tuhat-vuotta-muuttuvaa-englantia/), joka on kirjoitettu 1.6.2015. Postaus perustuu Palander-Collinsin 27.5.2015 pitämään juhlaluentoon ja se keskittyi lähinnä englannin kielen jatkuvaan muutokseen. Englannin opiskelijoina pidimme postausta erittäin mielenkiintoisena, mutta mehän olemmekin kohdeyleisö. Postaus ei välttämättä ole kovin lähestyttävä tai kiinnostava alaan perehtymättömille, vaikka se ei ole mitenkään vaikeaselkoinen.
“Yli tuhat vuotta muuttuvaa englantia” on onnistunut erityisesti tieteellisenä tekstinä. Postauksessa aihe on rajattu ja esitelty erittäin hyvin ja siihen on annettu monia konkreettisia esimerkkejä, kuten kaavio sekä katkelmia eri aikakausien kirjoitustyyleistä sekä kielenkäytöstä. Lähteitä on käytetty monipuloisesti ja sujuvasti. Kirjoittajalla on erityisen mielenkiintoinen näkökulma vanhoihin kirjeisiin sekä nykyajan tekstiviesteihin. Hän vertasi teinin tekstiviestiä vanhemmalleen 1678- luvulla kirjoitettuun kirjeeseen, jossa poika lähetti isälleen kuulumisiaan. Hän käsittelee nykyajan perhesuhteiden sekä kulttuurin muutosta kielenkäytön kannalta; vanhassa kirjeessä poika puhuttelee isäänsä kunnioittavasti ja osoittaa velvollisuuden tunteensa, toisin kuin teinin vaativassa tekstiviestissä:
Sr
Yours I received and am very sory to heare of ye sad fall that my brother Roger gott. According to your last letter, I lett you know all my study here. [...] Soe with my duty to your selfe and my love to my brothers and sisters, I rest Sr
Your dutifull son
-Tervetuloa! pääsetkö kentältä kotiin
-laita rahaa taksiin
Vaikka blogi ei täytä kaikkia hyvän nettikirjoituksen kriteereitä, se on silti onnistunut luomaan mielenkiintoista sisältöä ainakin aiheesta kiinnostuneille. Blogilla olisi voinut olla enemmän pontentiaalia olla suositumpi, jos teksti olisi yrittänyt napata aiheesta tietämättömienkin mielenkiinnon. Mysteeriksi jäi myös syy, miksi blogi oli ylipäätään perustettu. Joka tapauksessa, käsittelemämme blogipostaus osaa käsitellä aiheita mielenkiintoisella tavalla, joka saa lukijan pohtimaan tekstiä myös itse, kunhan tekstiin pääsee ensin sisälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti