Tieteen verkossa

Johdatus terveyden ja skeptismin maailmaan (Aleksi Kolehmainen ja Sakari Mäntyselkä)

Tarkastelimme blogia Tervettä skeptisyyttä, jonka sisältö tiivistyy hyvin sen tunnuslauseeseen “Eväitä kriittiseen ajatteluun terveystiedon maailmassa”. Blogi käsittelee terveyttä ja kriittistä ajattelua. Kirjoittajana toimii Pauli Ohukainen, 33, joka nykyisin työskentelee tutkijatohtorina tutkimusryhmässä Oulun yliopistossa. Koulutukseltaan Ohukainen on biokemian ja molekyylibiologian maisteri ja väitellyt tohtoriksi sydänsairauksien perustutkimuksessa. Blogin kohderyhmänä ovat kaikki terveydestä ja kriittisestä ajattelusta kiinnostuneet ihmiset, mutta todennäköisesti se vetoaa eniten akateemisen koulutuksen saaneisiin.

  

  Aiheina blogikirjoituksissa ovat esimerkiksi skeptisen mielipiteen muodostaminen, ravitsemus ja sairauksien mekanismit sekä pseudotieteellisten hoitomuotojen kritisoiminen. Blogin kirjoituksissa käsitellään aiheita, jotka monesti herättävät kovasti keskustelua ja jakavat mielipiteitä. Myös rokotuksiin liittyvät aiheet ovat saaneet osakseen paljon huomiota. Monesti blogin herättämä keskustelu on pääosin älykästä ja asiallista ja eriäviäkin mielipiteitä kuunnellaan. Artikkeli “Miksi statiineja ja rokotteita vihataan kun antibiootteja ja verenpainelääkkeitä ei” on hyvä esimerkki tällaisesta artikkelista. Kommenttiosiossa jo ensimmäinen kommentti on rokotteiden vastustajalta, mutta blogin kirjoittaja Pauli vastaa palautteeseen asiallisesti ja pitää keskustelun sivistyneenä. Suurin osa lukijakunnasta vaikuttaa kuitenkin olevan pääosin samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Blogilla on myös oma Facebook-sivu, jossa Ohukainen jakaa blogin tekstejä ja muita aihepiiriin liittyviä kirjoituksia ja uutisia. Facebook-sivulla käydään myös keskustelua.

     Kirjoitukset ovat tyyliltään asiallisia ja kirjoittaja pyrkii aina argumentoimaan väitteensä huolellisesti ja usein tutkimusnäyttöön pohjautuen. Lähteet ovat yleensä tarvittaessa merkitty joko suoraan tekstiin ja/tai artikkelin loppuun. Tekstilajiltaan blogikirjoitukset muistuttavat läheisimmin argumentoivaa esseetä, sillä tekstit ovat suurimmilta osin faktapohjaisia, mutta niissä tulee ilmi kirjoittajan omat mielipiteet ja ajatukset. Tekstit ovat aiheeltaan blogikirjoituksiksi hyvin tieteellisiä, ollen sidoksissa vahvasti kriittiseen ajatteluun ja luonnontieteisiin.

Analyysia blogitekstistä

    Aiemmin mainitsemamme blogikirjoitus “Miksi statiineja ja rokotteita vihataan kun antibiootteja ja verenpainelääkkeitä ei” on aihealueeltaan erittäin kiinnostava. Se käsittelee ihmisten tapaa muodostaa mielipiteitä erilaisista hoitomuodoista ja syitä, jotka vaikuttavat tähän. Kirjoittaja pohtii, miksi ihmiset suhtautuvat negatiivisemmin rokotteisiin ja statiineihin kuin antibiootteihin ja verenpainelääkkeisiin. Syyksi hän esittää antibioottien ja verenpainelääkkeiden tehon helpon ja nopean havaittavuuden rokotteisiin verrattuna, jolloin rokotteet voivat tuntua tehottomilta, mutta tosiasiassa tutkimukset osoittavat myös rokotteiden ja statiinien toimivuuden. Statiinit vähentävät veren kolestrolipitoisuutta.  Antibiooteissa myös fysiologinen vaikutus on helpompi ymmärtää. Kirjoittaja mainitsee yhdeksi mahdolliseksi syyksi myös rokotteiden epämukavan käyttötavan ja statiinien kohdalla kolesterolin merkitys voi olla hankala ymmärtää. Kirjoituksessa tulee hyvin ilmi blogin argumentoiva kirjoitustyyli ja on hyvä esimerkki blogin tyypillisestä aihealueesta.

 Kuvan lähde: James Gathany, Content Providers(s): CDC - This media comes from the Centers for Disease Control and Prevention's Public Health Image Library (PHIL), with identification number #2674

    

     Blogikirjoituksessa ei ole merkittävästi lähdeviittauksia muutamaa tekstin lomassa olevaa linkkiä lukuun ottamatta, mutta kirjoittaja pohjaa tekstin vahvasti omaan asiantuntijuuteen. Jos tekstiä olisi jollakin tavalla kritisoitava, olisi lähteiden puute merkittävin virhe. Myös osa yleisinä mielipiteinä esitetyt väitteet eivät aina ole välttämättä totuudenmukaisia. Hyvä esimerkki on väite, ettei antibioottien haitoista olisi suurta keskustelua. Virheistä huolimatta kirjoitus on kuitenkin selkeä eikä katso ongelmaa täysin yksipuolisesti, pyrkien ymmärtämään myös vastakkaista näkemystä. Lisäksi Ohukainen käyttää yleisesti myös muiden kirjoitusten lopussa tiivistelmiä, joihin on sisällytetty tärkeimmät asiat. Näin myös lukijat, jotka eivät koko tekstiä jaksa lukea, voivat nähdä tekstin tärkeimmät pointit. Jos tekstiä katsoo tieteellisen kirjoittamisen näkökulmasta, on se liian subjektiivinen ja sisältää liikaa omia ajatuksia. Kirjoitusta ei kuitenkaan joistakin muista blogin teksteistä eroten ole välttämättä tarkoitettu niinkään tieteelliseksi, vaan sen tarkoitus on olla pohdiskeleva.

    Blogin aiheet olivat mielestämme kiinnostavia ja erittäin hyvä löytö kaikille kriittistä ajattelua kehittäville. Suosittelemme ottamaan blogin seurantaan, jokaisen ihmisen olisi hyvä harjoittaa tervettä skeptismiä.