Kestääkö Suomi kyberhyökkäyksen? (Iida P. & Jaakko K.)

Kyberturvallisuus on erittäin ajankohtainen puheenaihe aina vain kehittyvän teknologian myötä ja nouseekin esille yhä useammin yhtenä tulevaisuuden uhkakuvista. Onko meillä siis syytä olla huolissaan ja voisiko Suomea kohdata tulevaisuudessa lamauttava ja koko maan sekoittava kyberhyökkäys?

Juha Rautiainen ottaa blogissaan, Juhan It-blogi kantaa iltapäivälehden lööppiin Suomeen kohdistuvien kyberhyökkäyksien todennäköisyyksistä ja vaikutuksista. Rautiainen on ohjelmistokehityksen ammattilainen ja hänellä on pitkä työkokemus tietoturvallisuuden alan tehtävistä. Rautiainen kokee valtiota vastaan kohdistuvan laajamittaisen kyberhyökkäyksen olevan epätodenäköinen uhka Suomelle, mutta se ei poista nykyaikaisen ja luotettavan kyberpuolustuksen tarvetta.

Miksi Suomi sitten on niin epätodennäköinen kyberiskun kohde? Rautiaisen mukaan kyberhyökkäyksen tekijät tavoittelevat kyberhyökkäyksellä taloudellista hyötyä. Hyökkäys Suomeen ei toisi merkittävää taloudellista eikä poliittista hyötyä kyberrikollisille, joten todennäköisin motiivi iskulle on omien taitojen kokeileminen ja kiusanteko. Koko Suomen lamauttava hyökkäys vaatisi usean kohteen lamauttamista yhtä aikaisesti, minkä Rautiainen kokee mahdottomaksi ilman suuren valtion tukea. Emme kuitenkaan usko, että yksittäisten ihmisten tai ryhmien tekemiä esim. palvelunestohyökkäyksiä tulisi vähätellä. Vaikka motiivina olisikin vain halu testata omaa osaamistaan tai pelkkä kiusanteko, on hyökkäyksen tekijällä kuitenkin osaamista. Voisiko koko Suomi hyötyä näistä osaajista ja näin parantaa heidän avullaan omaa kyberturvallisuuttaan?

Rautiainen huomauttaa, että pienelläkin onnistuneella kyberhyökkäyksellä voi olla suuren mittaluokan vaikutukset. Nykyään kaikki laitteet, toiminnot ja ihmiset ovat riippuvaisia tietoteknisistä ratkaisuista. Ne ovat osittain korvanneet perinteiset ratkaisut kokonaan, joten pienikin katkos verkkoyhteyksissä saattaa vaikuttaa hyvin laajasti ja sekoittaa hyvin paljon ihmisten elämää. Rautiainen nostaa esiin myös mielenkiintoisen yksityiskohdan, että kyberhyökkäyksellä ei aina tavoitella suurta näkyvää vahinkoa, vaan se voi olla myös huomaamatonta vakoilua.

Kuva: http://cdn.business2community.com/wp-content/uploads/2015/06/cyber-attack.jpg

Media muokkaa usein ihmisten käsityksiä ja vaikuttaa vahvasti heidän mielipiteisiinsä. Tapa jolla media välittää tietoa kyberturvallisuudesta, voi lisätä tai horjuttaa ihmisten turvallisuuden tunnetta. Myös Rautiainen pitää sensaationhakuista uutisointia lamauttavaa kyberhyökkäykstä todennäköisempänä ja vakavampana uhkana. Suomella ei ole mitään syytä pelätä kyberhyökkäystä olemme Rautiaisen kanssa samaa mieltä siitä, että se ei ole tehokkain eikä todennäköisin keino lamauttaa Suomen puolustuskykyä.