perjantai 21. huhtikuuta 2017

Tieteellisen tiedon helmiä (Katariina ja Kaisa, Ellinooran ryhmä)


Tuomas Aivelo kirjoittaa luonnontieteellisistä aiheista Kaiken takana on loinen -blogissaan. Blogin nimi viittaa selvästi mikrobiologiaan liittyvään eliöön, mistä voi päätellä blogin käsittelevän biologian ilmiöitä. Aivelon asiantuntijuus juontaa juurensa ekologian ja evoluutiobiologian tutkimisesta, jota hän harjoittaa Zurichin yliopistossa. Hänen tutkimusalansa näkyy selkeästi blogin aiheissa, sillä evoluutioon liittyvät aiheet toistuvat usein. Lisäksi genetiikka, sekä eliöitä uhkaavat epidemiat ovat keskiössä. Blogi on suunnattu tieteestä kiinnostuneelle, sillä blogia julkaistaan tiede.fi verkkosivuilla. On selvää, että tämä rajaa mahdollista lukijakuntaa.

Tarkastelemme hieman tarkemmin Aivelon blogitekstiä Koira tietää mitä näet. Aivelo avaa tekstin mielenkiintoisella faktalla, jossa hän havainnollistaa ihmissilmän eroa muihin eläinlajeihin nähden. Hän kertoo tekstissään ihmisen silmän kehittyneen siten, että toisen katseen seuraaminen on mahdollista, jolloin kommunikointi helpottuu. Aivelo toteaa koiran poikkeavan muista eläinlajeista, sillä myös koira pystyy seuraamaan ihmisen katsetta. Blogissaan tutkija pohtii tätä ihmisen ja koiran välisen ainutlaatuisen yhteistyön mahdollistavaa ilmiötä ja spekuloi lisäksi sen yhteyttä historiaan; olisiko koiran ja ihmisen yhteistyö syynä nykyihmisen pärjäämiseen neandertalilaisia pitempään. Evoluutiobiologiaa tutkiva kirjoittaja myös liittää pohdintansa tiiviisti omaan erikoisalaansa.

Aivelolla on taito kirjoittaa tieteellisiin aiheisiin liittyvää tekstiä kansanomaisella tavalla.  Hän aloittaa tekstinsä kertomalla tarpeelliset taustat, jotta jokainen lukija saa lukemisen avuksi olennaiset taustatiedot. Hän ei siis oleta, että lukija olisi asiantuntija, kiinnostus aiheisiin on tärkeintä. Blogitekstien aiheet ovat vaihtelevia, ja usein keskittyvät humoristisellakin tavalla mielenkiintoisiin tai ajankohtaisiin asioihin tai ilmiöihin: “Joskus tutkijan pitää laittaa muurahainen liekaan”, “Voiko ihminen elää ikuisesti?” ja “”Kun antibiootit eivät suojaa, seuralaisemme ovat tappavia”. Pääasiassa teksti on vakuuttavaa ja mielenkiintoista blogi-tyylistä tekstiä, mutta joukkoon on eksynyt myös muutama murresana tai väärä lauserakenne.

Postauksissa on yleisesti käytetty monia eri tietolähteitä, jotka on kätevästi sijoitettu suoraan tekstiin käyttäen linkkejä. Vakuuttavien kansainvälisten lähteiden lisäksi blogista löytyy viittauksia Wikipediaan, jota kirjoittaja käyttää avukseen termien määrittelyssä. Toki termeille ja ilmiöille olisi voinut etsiä paremman sivuston, jossa esitetään määritelmät luotettavammin. Lähteiden taso vaihtelee yhdenkin postauksen sisällä Maa- ja Metsätalousministeriön sivujen selvityksestä Iltasanomien uutiseen.  Lähteiden tieteellisyyden kannalta kirjoittaja on kaksinaismoralistinen: hän haluaa tuoda tieteellisesti luotettavaa tietoa, mutta samaan aikaan hän pitää hyväksyttävänä viitata Ilta-lehtien uutisiin. Aivelo myös saattaa käyttää useiden eri sivustojen linkkejä yhden käsitteen tai ilmiön määrittelyyn. Näin hän haluaa varmistaa monipuolisen kokonaiskuvan termistä.

Blogi tuntuu herättelevän ihmisten ajatuksia, sillä kommenttiosiossa on monen tekstin perässä useitakin kommentteja. Osa kommentoijista kertoo vapaamuotoisesti ajatuksiaan aiheeseen liittyen. Osa taas ottaa kantaa, tai esittää vastakkaisia mielipiteitä. Eniten kommentteja näyttäisi olevan yleisesti ajatuksia herättäviksi katsotuilla aiheilla: “Voivatko sodat koskaan loppua?”, “Mitä homous on?” ja “Nobelin palkinto ei suojaa tyhmyydeltä”. Aivelo myös vastaa kommentteihin ja on tällä tavoin vuorovaikutuksessa lukijakuntansa kanssa. Lukijat ja heidän identiteettinsä selvästi kiinnostaa kirjoittajaa, sillä hän kyselee moneen otteeseen teksteissään, keitä nämä ovat ja miksi lukevat juuri tätä blogia.


Yleisesti blogi tuntuu tarjoavan mielenkiintoisia yksityiskohtia tiedemaailmasta ja ajankohtaisista asioista sopivan kepeällä tavalla ilmaistuna. Mikäli yleissivistys, hauska nippelitieto tai kantaaottavat ajankohtaiset ajatukset kiinnostavat, kannattaa käydä vilkaisemassa, olisiko juuri tällä blogilla sinulle tarjottavaa!

1 kommentti:

  1. Hienoa, että kirjoittajaa kiinnostavat lukijat! Popularisointi parhaimmillaanhan on juuri vuoropuhelua. :)

    T: Elli

    VastaaPoista