Pohdintoja kääntämisestä (Jenni L. & Tiia I.) (Katin ryhmä)

Valitsimme tutkimuksemme kohteeksi Kielen Kannoilla -blogin. Blogia ylläpitää Helsingin yliopiston Englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen tutkimusyksikkö. Blogissa on useita kirjoittajia, ja he ovat alan asiantuntijoita. Blogin tarkoituksena on käsitellä kielitiedettä ja erityisesti englannin kieltä koskevia teemoja ja popularisoida niitä. Blogissa vastataan myös usein lukijoiden kysymyksiin ja rohkaistaan lukijoita keskustelemaan aiheista, joista blogissa kirjoitetaan.

Blogin tavoitteena onkin herättää keskustelua kielitieteellisistä aiheista, ja usein aiheet ovat varsin arkipäiväisiä. Kysymyksiin vastaamisen lisäksi kirjoittajat kirjoittavat usein myös itselleen vastaan tulleista asioista ja joskus jopa omista kokemuksistaan. Mielestämme blogi on suunnattu ensisijaisesti kielten opiskelijoille, mutta varmasti myös muille aiheesta kiinnostuneille.

Suurimmassa osassa blogipostauksista ei ole kovin monia kommentteja, mutta eniten keskustelua tuntuvat herättävän esimerkiksi tekstit, joissa käsitellään sanojen tai fraasien kääntämistä suomesta englanniksi tai englannista suomeksi. Voisi kuvitella, että tämä johtuu aiheiden arkipäiväisyydestä ja siitä, että moni törmää vastaavanlaisiin asioihin arkielämässään ja pohtii niitä itse.

Osa kommenteista myös yrittää tarkentaa tekstissä annettua tietoa, ja kirjoittajat yleensä vastaavat kommentteihin, mikä luo tietynlaista yhteisön tuntua. Tällainen yhteisöllisyys sopii mielestämme nimenomaan tällaista aihetta käsittelevään blogiin, jossa esimerkiksi lukijoiden esittämiin kysymyksiin ei monesti ole yksiselitteistä vastausta ja keskustelulle on siten tilaa.

Blogin kieltä voisi kuvailla varsin rennoksi, mutta oikeakielisyyteen kiinnitetään kuitenkin paljon huomiota. Kirjoittajat kirjoittavat yleensä melko neutraalisti ja viittaavat toisinaan myös aiempiin, muiden kirjoittamiin teksteihin. Lähdeluetteloja ei kuitenkaan aina löydy tekstin lopusta, vaikkakin joissakin tapauksissa tekstin sisällä viitataan aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Lähdeluetteloiden puuttuminen toki vaikuttaa tekstien akateemisuuteen, mutta toisaalta blogin teksti on muutenkin akateemista artikkelia rennompi, ja kirjoittajien taustat tieteenalan parissa takaavat sen, että tietoon voi luottaa.

Valitsimme lähempään tarkasteluun kirjoituksen VARIENG vastaa! Hiljaiset englanniksi(https://variblog.wordpress.com/2015/05/05/varieng-vastaa-hiljaiset-englanniksi/)

ja se on vastaus lukijan lähettämään kysymykseen. Lukija pohtii miten sana “hiljaiset’” tulisi kääntää englanniksi, jos kyseessä on esimerkiksi jonkun porukan nimi “Hiljaiset”. Tekstissä ei ole varsinaista väitettä, jonka puolesta kirjoittaja argumentoisi, vaan siinä pohditaan eri muotoja ja niiden oikeaoppisuutta. Substantiivin lailla käytetty muoto, the silent, oli kirjoittajan lähteenä käyttämän British National Corpus -tietokannan mukaan hyväksyttävä. Lisäksi hän yritti hakea kyseiselle muodolle suomenkielisiä käännöksiä raamatusta, joita löytyi hiljaisten lisäksi myös monia muita. Englanninkielistä käännöksistä ei kyseistä muotoa löytynyt. Vielä kirjoittaja kuitenkin kysyi mielipidettä muutamalta natiivipuhujalta, joiden mukaan the silent ei ole yhtä vakiintunut muoto kuin esimerkiksi the rich tai the poor, joten riippuu kontekstista onko selvää että kyseisellä sanalla viitataan ihmisryhmään. Lopulta kirjoittaja päätyi muotoon The Silent Ones, jota myös suositteli lukijalle.

Useampi kommentoija oli ottanut kommenteissa esille silent -sanan käyttö käännöksenä hiljaiset - sanalle. He ehdottivat sen sijaan quiet -sanaa oikeasksi käännökseksi. Tekstissä olisi voinut mainita tästä, mutta kirjoittaja kuitenkin oletti sanavalinnan olevan tietoinen kysyjän osalta. Itsekin aloimme pohtia asiaa. Sanakirjan määritelmiä tutkiessamme havaitsimme, että englannin kielessä sanojen välillä on ero: silent tarkoittaa täysin äänetöntä, kun taas quiet hiljaista tai vähä-äänistä. Kuten kirjoittaja oli kommentteihin vastatessaan todennut, silent vaikuttaa sopivammalta viitatessa johonkin tiettyyn ryhmään tai järjestöön. Quiet vaikuttaisi viittaavan yleensä hiljaisiin tai vähäpuheisiin ihmisiin. Tästä nouseekin mieleen yleisesti yksittäisten sanojen kääntämiseen littyvät ongelmat. Tulisiko pyrkiä mahdollisimman suoraan käännökseen vai kontekstiin parhaiten sopivaan?

Sanojen merkityserojen pohtimisen puuttumisesta huolimatta kirjoittaja pohtii vastauksessaan hyvin monipuolisesti ja eri lähteiden avulla. Tämä monipuolisuus onkin yksi tekstin hyvistä piirteistä. Kirjoittaja ei esitä tietoa lopullisena, vaan pohtii erilaisia vaihtoehtoja. Kuitenkaan ei ole turvauduttu vain toteamaan, ettei asiaan ole yhtä oikeaa vastausta, vaan on myös annettu lopuksi suositus kysyjälle, kun on ensin esitetty perusteluja eri muodoille. Tämä onkin varmaan oikea tapa käsitellä käännöksiin littyviä pulmia, niihin kun ei ole aina vain yhtä oikeaa vastausta.

Kielen Kannoilla -blogi: https://variblog.wordpress.com/