Nykyajan uutisointi on sensaatiohakuista ja tuntuu, että päällimmäisenä syynä artikkeleiden kirjoittamiseen on mainostulot. Tämä johtaa klikkiotsikointiin ja artikkelin sisältö on välillä liian pienessä roolissa. Varsinkin tieteellisten artikkeleiden kohdalla tämä on vahingollista ja monesti itse faktat hukkuvat mainosrahoja jahdatessa.
Esimerkiksi Helsingin Sanomien uutinen antaa ymmärtää, että maailman väestö on merkittävää vauhtia tyhmentymässä korkealle koulutettujen ihmisten vähälapsisuuden takia. Helsingin Sanomat esittää, että 20-40% koulutuseroista selittyisi perintötekijöillä.
Tuomas Aivelon kirjoittama blogiteksti "Miehet ja naiset, koulutusgeenit ja islantilaisalleelit" korjaa esimerkillisesti Helsingin Sanomien uutisointia samasta aiheesta toteamalla, että koulutuseroista perimällä selittyy todellisesti noin 3,7% ja tämä on merkittävä vain tuhansien sukupolvien skaalalla. Aivelon "Kaiken takana on loinen"-blogi käsittelee biologiaan liittyviä massamediassa pinnalla olevia ajankohtaisia aiheita opettavalla ja oikaisevalla näkökulmalla. Kirjoittaja perustaa näkemyksiään tieteelliseen yleistietoon ja tutkimuksiin. Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkija Zürichin yliopistossa.
Verrattuna Helsingin Sanomien tekstiin Aivelo pohjustaa blogissaan aiheen ymmärtämisen kannalta tärkeitä käsitteitä perusteellisesti ja yksinkertaisesti. Aivelo tuo lähdetutkimuksista esille myös uusia, tärkeitä näkökulmia, joita Helsingin Sanomissa ei edes mainittu. Näiden näkökulmien ja oikeiden faktojen avulla Aivelon tekstistä saa käsityksen, että ihmiskunnan äly ei ole katoamassa mihinkään ja koulutustaso sekä lapsimäärä riippuvat enemmän muista tekijöistä kuin geeneistä.
Arvostimme Aivelon bloggauksessa myös lähteiden mainintaa, ytimekästä lopetusta ja objektiivista kirjoitusnäkökulmaa. Blogitekstin tarkoitus selkeästi ei ole tuoda omia mielipiteitä esille, vaan tuoda yleissivistävää tietoa kaikille ihmisille Helsingin Sanomien harhaanjohtavasta tekstistä. Pidimme myös Aivelon kirjoitustyylistä ja huumorintajusta.
Aivelon bloggauksen perusteella voimme havaita, että jopa Suomen kirjoitetun median yksi luotettavammista lähteistä, eli Helsingin Sanomat, voi tyytyä huomionhakuisuuteen kaartelemalla tieteellisen tutkimuksen tuloksia. Helsingin Sanomien faktojen poisjättäminen ei ollut merkittävää, mutta se muutti kuitenkin uutisen tiedon merkityksen täysin. Tätä tekstiä kirjoittaessa aloimmekin pohtia tyhmentävätkö klikkiotsikot ja sensaationhakuisuus ihmisiä lopulta enemmän kuin perintötekijät.
Esimerkiksi Helsingin Sanomien uutinen antaa ymmärtää, että maailman väestö on merkittävää vauhtia tyhmentymässä korkealle koulutettujen ihmisten vähälapsisuuden takia. Helsingin Sanomat esittää, että 20-40% koulutuseroista selittyisi perintötekijöillä.
Tuomas Aivelon kirjoittama blogiteksti "Miehet ja naiset, koulutusgeenit ja islantilaisalleelit" korjaa esimerkillisesti Helsingin Sanomien uutisointia samasta aiheesta toteamalla, että koulutuseroista perimällä selittyy todellisesti noin 3,7% ja tämä on merkittävä vain tuhansien sukupolvien skaalalla. Aivelon "Kaiken takana on loinen"-blogi käsittelee biologiaan liittyviä massamediassa pinnalla olevia ajankohtaisia aiheita opettavalla ja oikaisevalla näkökulmalla. Kirjoittaja perustaa näkemyksiään tieteelliseen yleistietoon ja tutkimuksiin. Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkija Zürichin yliopistossa.
Verrattuna Helsingin Sanomien tekstiin Aivelo pohjustaa blogissaan aiheen ymmärtämisen kannalta tärkeitä käsitteitä perusteellisesti ja yksinkertaisesti. Aivelo tuo lähdetutkimuksista esille myös uusia, tärkeitä näkökulmia, joita Helsingin Sanomissa ei edes mainittu. Näiden näkökulmien ja oikeiden faktojen avulla Aivelon tekstistä saa käsityksen, että ihmiskunnan äly ei ole katoamassa mihinkään ja koulutustaso sekä lapsimäärä riippuvat enemmän muista tekijöistä kuin geeneistä.
 |
| (Kuva: https://images.kauppalehti.fi/1024x/http://content.kauppalehti.fi/news-images/2017/01/2017014961481.jpg) |
Arvostimme Aivelon bloggauksessa myös lähteiden mainintaa, ytimekästä lopetusta ja objektiivista kirjoitusnäkökulmaa. Blogitekstin tarkoitus selkeästi ei ole tuoda omia mielipiteitä esille, vaan tuoda yleissivistävää tietoa kaikille ihmisille Helsingin Sanomien harhaanjohtavasta tekstistä. Pidimme myös Aivelon kirjoitustyylistä ja huumorintajusta.
Aivelon bloggauksen perusteella voimme havaita, että jopa Suomen kirjoitetun median yksi luotettavammista lähteistä, eli Helsingin Sanomat, voi tyytyä huomionhakuisuuteen kaartelemalla tieteellisen tutkimuksen tuloksia. Helsingin Sanomien faktojen poisjättäminen ei ollut merkittävää, mutta se muutti kuitenkin uutisen tiedon merkityksen täysin. Tätä tekstiä kirjoittaessa aloimmekin pohtia tyhmentävätkö klikkiotsikot ja sensaationhakuisuus ihmisiä lopulta enemmän kuin perintötekijät.
Tekstin rakenne on selkeä ja tuotte hyvin omia mielipiteitänne esille. Pidin erityisesti lopetuksesta, sillä se saa lukijan miettimään esittämäänne kysymystä. -Rosa
VastaaPoistaTeksti oli mielenkiintoinen, ja nykyajan yleiseen ilmiöön hyvin kantaaottava. Kuva jakoi kivasti tekstiä, joka oli hyvää jo muutenkin rakenteeltaan. -Tuomas
VastaaPoistaAihe on erittäin mielenkiintoinen. Teksti herättää ajatuksia median vastuusta pysyä tutkitussa faktatiedossa, vaikka kärjistetty kirjoitustyyli keräisikin enemmän klikkauksia. Pidin erityisesti hauskasta lopetuksesta ja selkeästä rakenteesta. -Jaakko
VastaaPoista