Prepositiot aiheuttavat päänvaivaa (Salla S. & Oona H.)

Kuva: http://www.quickanddirtytips.com/education/grammar/prepositions

Kielen kannoilla-blogin aiheena on englannin kieli ja sen moninaisten alueiden pohdinta. Se käsittelee esim. kirjallisuutta ja kieliopillisia tai sanastollisia aiheita, joista lukijat voivat myös lähettää kysymyksiä. Blogin kirjoittajat ovat VARIENGin (The Research Unit for Variation, Contacts and Change in English) jäseniä, joka on Helsingin yliopiston tutkimusyksikkö. Blogin tarkoituksena tuntuu olevan erilaisten kieliasioiden pohtimisen myötä keskustelun ja kysymysten herättäminen englannin kielestä ja kielistä yleensä. Se vaikuttaa myös kyseenalaistavan joitakin kielellisiä piirteitä.

Blogissa meitä kiinnostaa se, miten perusteellisesti kirjoittajat paneutuvat kysyjien ongelmiin ja miten he itse keksivät tuoda esille kiinnostavia kielellisiä seikkoja, joita itse ei ole tullut ajatelleeksi, esim. sanojen ja ilmaisujen etymologia. Monet aiheista ovat hyvin arkisia ja yleisesti ihmisiä koskettavia. Kiinnostavaa on blogin kielen ja tyylin monimuotoisuus, sillä teksti on asiatyylistä, mutta paikoin myös humoristisesti värittynyttä.

Tarkempaan tarkasteluun valitsimme postauksen Prepositioiden vaikeudesta (30.05.2014), koska pystymme samaistumaan sen keskeiseen väitteeseen prepositioiden monimutkaisuudesta. Tekstinsä aiheen kirjoittaja on saanut espanjalaisen bussin seinällä olleesta tiedotteesta, joka oli kirjoitettu espanjaksi ja englanniksi. Siinä hänen huomionsa herätti prepositioiden erilainen käyttö eri kielissä. Esimerkiksi espanjan kielessä sana turvavyö vaatii preposition, mutta englannin kielessä ei.

Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Prepositions_of_place.jpg

Prepositioiden käytön haastavuudesta meillä onkin omakohtaista kokemusta, sillä suomen kielessä varsinaisia prepositioita ei ole vaan ne korvataan sijamuodoilla. Esimerkiksi englannin for, ruotsin för ja saksan für ovat sekä ulkomuodoltaan että merkitykseltään samanlaatuisia prepositioita, kun taas suomen kielessä niitä vastaa esim. sijamuoto –lle. Lisäksi prepositioiden vaihtelevuus eri kielten kohdalla sekoittaa pakkaa entisestään. Esimerkiksi yläasteella ja lukiossa eri kielten tunneilla aukkotehtävät, joissa piti sijoittaa oikea prepositio tyhjiin kohtiin, tuottivat välillä päänvaivaa, koska meistä tuntui, että useampikin vaihtoehto olisi sopinut kyseisiin kohtiin. Esimerkiksi englannin kielessä prepositiot in ja at ovat sellaisia, että ne menevät vielä tänäkin päivänä toisinaan sekaisin. Voisimme kuvitella, että prepositiot ovat helpompia niille, joiden omassa äidinkielessä prepositioita on jo ennestään.

Yllä olevan kuvan tapaisesti meillekin opetettiin ensimmäisen vieraan kielen yhteydessä alakoulussa prepositioita. Kyseinen havainnollistaminen teki prepositioiden omaksumisesta helpompaa ja mielekkäämpää. Prepositioiden opettelu on vähitellen kouluasteelta toiselle siirtyessä muuttunut vähemmän kuvalliseksi ja siten abstraktimmaksi ja haastavammaksi. Prepositioiden opetuksen ei voi tietenkään olettaa olevan ylemmillä luokka-asteilla samalla tasolla, kuin alakoulussa, mutta jonkinlainen havainnollistavien keinojen käyttö prepositioiden opetuksessa voisi helpottaa niiden omaksumista ja muistamista.

Kyseinen postaus vastaa pituudeltaan hyvää verkkotekstiä, sillä se ei ole liian pitkä ja se on myös selkeä ja helppolukuinen. Se mahdollistaa sen, että tekstissä ei jaaritella turhia vaan pysytään asiassa, jolloin lukijan mielenkiinto ei lopahda. Kirjoittaja tuo tekstissä esille erilaisia esimerkkejä, ja vetoaa myös lukijoihin mm. kohdentavalla ilmauksella Meillä suomenkielisillä, joka luo yhteenkuuluvuuden tunnetta lukijan ja kirjoittajan välille. Lisäksi teksti ei ole liian muodollinen vaan sopivan rento ja kevyttä luettavaa kuten hyvän verkkotekstin kuuluukin olla. Täten teksti soveltuu kaikkien luettavaksi, oli lukija taustaltaan sitten akateeminen tai ei. Emme havainneet kovinkaan paljon huonon verkkotekstin piirteitä, mutta ehkä tekstiin olisi voinut liittää enemmän kuvia havainnollistamaan käsiteltävää ilmiötä ja siten ne voisivat elävöittää tekstiä. Teksti voisi myös heijastella hieman enemmän kirjoittajan omaa persoonallista ääntä.

Olisi toivottavaa, että tulevaisuudessa prepositioiden opettamiseen löydettäisiin uusia tapoja ja niiden oppimisesta tulisi monipuolisten opetustapojen kautta helpompaa ja luonnollisempi osa kielenkäyttöä. Tämä olisi hyödyksi varsinkin Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa, joiden kielessä prepositioita ei ole. Blogiteksti prepositioiden vaikeudesta osuu naulan kantaan käsittelemästään aiheesta, ja uskomme monen muunkin lukijan pystyvän samaistumaan kyseiseen ongelmaan.